Yritysvastuu liikesopimuksissa: Mitä yritysten tulee ottaa yritysvastuusta sopiessa huomioon?
Tamlander, Eero (2025)
Tamlander, Eero
2025
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121311119
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121311119
Tiivistelmä
Yritysvastuu on alati yleistyvä teema yritysten päivittäisessä toiminnassa. Kun yritysvastuuseen liittyvät riskit olivat pitkään strategisia, kuten yrityksen maineeseen liittyviä riskejä, on oikeudellisten riskien määrä kasvamassa. Yritysvastuulla tarkoitetaan asianmukaista huolellisuutta yrityksen arvoketjussa ympäristöön, ihmisiin ja hyvään hallintotapaan liittyen. Yritysten tulee tunnistaa oman toimintansa ja arvoketjunsa negatiiviset vaikutukset ja pyrkiä poistamaan tai vähintään minimoimaan ne.
Tutkimuksessa tutkitaan yritysvastuuta elinkeinonharjoittajien välisissä liikesopimuksissa ja tarkastellaan asioita, jotka yritysvastuusta sopivan yrityksen tulee ottaa huomioon. Keskeisimmät asiat liittyvät mahdollisessa sopimusrikkomustilanteessa velkojan käytettävissä oleviin keinoihin, sillä yritysvastuuvelvoitteet eivät ole valmiin tavaran fyysisiä ominaisuuksia. Näin ollen perinteiset oikeussuojakeinot, kuten hinnanalennus soveltuvat heikosti tilanteisiin, jossa sovittuja yritysvastuuvelvoitteita on rikottu.
Tutkimus on metodiltaan lainopillinen. Lainopillisen tutkimuksen keskittyessä voimassa olevaan oikeuteen, on perusteltua ottaa tutkimukseen myös ennakoivan oikeuden näkökulmaa sopimusten tulevaan liittyvän luonteen vuoksi. Liikesopimusten sitovan sääntelyn ja oikeuskäytännön vähäisyyden takia sopimusoikeudellinen normisto painottuu vahvasti sopimusoikeuden yleisiin periaatteisiin. Tutkimuksen lähdeaineisto on yhdistelmä kotimaista ja kansainvälistä kirjallisuutta yritysvastuun ja myös liikesopimusten kansainvälisen luonteen vuoksi.
Tutkimus jakautuu johdantoon, kolmeen substanssilukuun sekä johtopäätöksiin. Johdannon jälkeen toisessa luvussa käsitellään yritysvastuuta, sen merkitystä ja normistoa, kolmannessa luvussa käsitellään liikesopimuksia ja neljännessä luvussa tarkastellaan niitä asioita, jotka yritysvastuun suhteen tulee ottaa liikesopimuksissa huomioon.
Tutkimustulokset voidaan jakaa sopimuksen elinkaaren mukaan kolmeen vaiheeseen. Sopimusneuvotteluvaiheessa olennaista yritysvastuuseen liittyen on huomioida yrityksen omat tavoitteet ja niiden priorisointi, realistinen aikataulu sekä koko arvoketjun sitouttaminen. Sopimussuhteen ollessa voimassa on kiinnitettävä huomiota sopimusvelvoitteiden valvontaan sekä yhteistyöhön kannustavaan ilmapiiriin. Mahdollisten sopimusrikkomusten osalta on huomioitava perinteisten oikeussuojakeinojen tehottomuus yritysvastuuvelvoitteiden rikkomiseen. Myöskään sopimuksen purkaminen ei ole ongelmaton oikeussuojakeino.
Tutkimuksessa tutkitaan yritysvastuuta elinkeinonharjoittajien välisissä liikesopimuksissa ja tarkastellaan asioita, jotka yritysvastuusta sopivan yrityksen tulee ottaa huomioon. Keskeisimmät asiat liittyvät mahdollisessa sopimusrikkomustilanteessa velkojan käytettävissä oleviin keinoihin, sillä yritysvastuuvelvoitteet eivät ole valmiin tavaran fyysisiä ominaisuuksia. Näin ollen perinteiset oikeussuojakeinot, kuten hinnanalennus soveltuvat heikosti tilanteisiin, jossa sovittuja yritysvastuuvelvoitteita on rikottu.
Tutkimus on metodiltaan lainopillinen. Lainopillisen tutkimuksen keskittyessä voimassa olevaan oikeuteen, on perusteltua ottaa tutkimukseen myös ennakoivan oikeuden näkökulmaa sopimusten tulevaan liittyvän luonteen vuoksi. Liikesopimusten sitovan sääntelyn ja oikeuskäytännön vähäisyyden takia sopimusoikeudellinen normisto painottuu vahvasti sopimusoikeuden yleisiin periaatteisiin. Tutkimuksen lähdeaineisto on yhdistelmä kotimaista ja kansainvälistä kirjallisuutta yritysvastuun ja myös liikesopimusten kansainvälisen luonteen vuoksi.
Tutkimus jakautuu johdantoon, kolmeen substanssilukuun sekä johtopäätöksiin. Johdannon jälkeen toisessa luvussa käsitellään yritysvastuuta, sen merkitystä ja normistoa, kolmannessa luvussa käsitellään liikesopimuksia ja neljännessä luvussa tarkastellaan niitä asioita, jotka yritysvastuun suhteen tulee ottaa liikesopimuksissa huomioon.
Tutkimustulokset voidaan jakaa sopimuksen elinkaaren mukaan kolmeen vaiheeseen. Sopimusneuvotteluvaiheessa olennaista yritysvastuuseen liittyen on huomioida yrityksen omat tavoitteet ja niiden priorisointi, realistinen aikataulu sekä koko arvoketjun sitouttaminen. Sopimussuhteen ollessa voimassa on kiinnitettävä huomiota sopimusvelvoitteiden valvontaan sekä yhteistyöhön kannustavaan ilmapiiriin. Mahdollisten sopimusrikkomusten osalta on huomioitava perinteisten oikeussuojakeinojen tehottomuus yritysvastuuvelvoitteiden rikkomiseen. Myöskään sopimuksen purkaminen ei ole ongelmaton oikeussuojakeino.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]