Sosiaalisen median ammatilliset yhteisöt identiteettikysymyksenä: Sosiaalipsykologinen pitkittäistarkastelu
Kotiluoto, Tomi (2025)
2025
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121311102
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121311102
Tiivistelmä
Ammatillinen verkostoituminen tapahtuu nykyään myös sosiaalisen median kautta. Ammatillinen someverkostoituminen on ajankohtaisena ilmiönä saanut jonkin verran tieteellistä huomiota, mutta ammatillisia someyhteisöjä ei ole suuremmin tutkittu. Tämän tutkielman tarkoituksena on kartoittaa ammatillisiin someyhteisöihin kuulumista. Keskiössä ovat tällaisia someyhteisöjä käyttävien identifioituminen organisaatioonsa, somestressi sekä työsomen käyttötavat ja koettu hyödyllisyys. Organisaatioidentifioituminen on organisaatiojäsenyyden kokemista merkitykselliseksi osaksi itseä, kun taas somestressi viittaa sosiaalisen median käytön aiheuttamaan psyykkiseen rasitukseen ja mahdolliseen addiktioon. Tutkielman teoriapohja painottaa sosiaalisen identiteetin teoriaa sekä sosiaalisen verkostoitumisen ja tekno-/somestressin tutkimusta.
Määrällisen tarkastelun menetelmänä toimii logistinen regressioanalyysi ja aineistona TyöSome – sosiaalinen media työelämässä -hankkeen kyselyaineisto. Aineisto (N = 1817) koostuu 18–65-vuotiaista suomalaisista vastaajista, joilta on kysytty kysymyksiä liittyen sosiaalisen median käyttöön ja lieveilmiöihin työelämässä. Tutkielman analyysiin on sisällytetty taustatietoina vastaajien ikä, sukupuoli ja ammattiryhmä.
Tulosten mukaan työsomen käyttö ammatilliseen verkostoitumiseen on vahvimmin yhteydessä ammatillisiin someyhteisöihin kuulumiseen. Sen sijaan organisaatioidentifioituminen ja somestressi eivät ole merkitsevässä yhteydessä ammatillisiin someyhteisöihin kuulumiseen. Yhteisöihin kuulumista ennustavat myös naissukupuoli, nuori ikä, yhteydenpito työkavereihin työhön liittymättömissä asioissa sekä työsomen koettu hyödyllisyys. Ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät kuuluvat todennäköisemmin ammatillisiin someyhteisöihin kuin työntekijät tai alemmat toimihenkilöt. Ammatillisten someyhteisöjen ymmärtämiseksi sosiaalisen identiteetin näkökulmasta tarvitaan kattavampia tutkimuksia, joille tämän tutkielman tulokset ja pohdinnat voivat toivottavasti antaa suuntaa.
Määrällisen tarkastelun menetelmänä toimii logistinen regressioanalyysi ja aineistona TyöSome – sosiaalinen media työelämässä -hankkeen kyselyaineisto. Aineisto (N = 1817) koostuu 18–65-vuotiaista suomalaisista vastaajista, joilta on kysytty kysymyksiä liittyen sosiaalisen median käyttöön ja lieveilmiöihin työelämässä. Tutkielman analyysiin on sisällytetty taustatietoina vastaajien ikä, sukupuoli ja ammattiryhmä.
Tulosten mukaan työsomen käyttö ammatilliseen verkostoitumiseen on vahvimmin yhteydessä ammatillisiin someyhteisöihin kuulumiseen. Sen sijaan organisaatioidentifioituminen ja somestressi eivät ole merkitsevässä yhteydessä ammatillisiin someyhteisöihin kuulumiseen. Yhteisöihin kuulumista ennustavat myös naissukupuoli, nuori ikä, yhteydenpito työkavereihin työhön liittymättömissä asioissa sekä työsomen koettu hyödyllisyys. Ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät kuuluvat todennäköisemmin ammatillisiin someyhteisöihin kuin työntekijät tai alemmat toimihenkilöt. Ammatillisten someyhteisöjen ymmärtämiseksi sosiaalisen identiteetin näkökulmasta tarvitaan kattavampia tutkimuksia, joille tämän tutkielman tulokset ja pohdinnat voivat toivottavasti antaa suuntaa.