Developing proactive quality performance measurement in the paper machinery industry
Hietanen, Eetu (2024)
2024
Tuotantotalouden DI-ohjelma - Master's Programme in Industrial Engineering and Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121211065
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121211065
Tiivistelmä
Companies must improve continuously to sustain competitive advantage. In modern business, data is an essential tool to be utilized in decision-making and driving organizational performance. At the same time, businesses must strive for excellent quality, to satisfy their customers and retain their competitiveness. Improving quality is crucial, as it affects the overall performance of a company.
This study aimed to harness the valuable data by developing a performance measurement system in quality management context. The study was conducted as a multi-method case study in a quality function of an organization in paper machinery industry. The organization was facing issues regarding the implications of its quality performance measurement practices. The current measurement system offered a lagging, and narrow view into the overall quality performance of the organization, which did not support quality improvement and management effectively. On a practical level, this study aims to address the mentioned issues by developing a balanced, more comprehensive and proactive quality performance measurement system. On a theoretical level, this study aims to apply and refine the established research on quality and performance measurement onto the case organization’s setting. Furthermore, the study aims to explore the precise nature of the issue in the organization context.
The data for this study was gathered from 19 semi-structured interviews, internal company documents, group meetings with the quality function, and informal discussions. The theoretical background for the study was developed abductively, by incorporating findings from the literature to the quality management setting. This was done to build new, or modify existing theory on proactivity and development of performance measurement in quality context.
The findings highlight significant gaps in the current state of data gathering, measurement, and reporting. Overreliance on financial measures, fragmented organization structures, deficient measure alignment with management, and insufficient data availability hinder the effectiveness of the current measurement system. In addition to these internal challenges, external pressures, such as the ISO 9001:2015 quality management system standard revision motivates the development process. The findings show that the proactivity of the quality performance measurement system can be developed by incorporating risks, preventive quality costs, a balanced set of leading and lagging measures, and predictive analytics to the measurement system. The study found that adopting strategic alignment through tools like strategy maps and the Balanced Scorecard can enable organizations to incorporate proactive elements into quality performance measurement. Finally, a two-level framework approach used in this study can aid in setting clear goals for the target state of the measurement framework, and with a specific design process, effectively guide the development of a quality performance measurement system.
Future research could focus on generalizing this study's results across other case settings, industries, and organizational types. Furthermore, research could be continued on implementing quality costs models into performance measurement systems and exploring the opportunities of emerging technologies to quality performance measurement. Yritysten on kehityttävä jatkuvasti pysyäkseen kilpailukykyisinä. Nykyajan liiketoiminnassa data on olennainen työkalu, jota tulee hyödyntää päätöksenteossa ja organisaation suorituskyvyn edistämisessä. Samalla yritysten on pyrittävä erinomaiseen laatuun, jotta ne voivat tyydyttää asiakkaansa ja säilyttää kilpailukykynsä. Laadun parantaminen on ratkaisevan tärkeää, kos-ka se vaikuttaa yrityksen kokonaisvaltaiseen suorituskykyyn.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli hyödyntää tätä arvokasta dataa kehittämällä suorituskyvyn mittausjärjestelmä laadunhallinnan kontekstissa. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena paperikoneteollisuudessa toimivan organisaation laadunhallintafunktiossa. Organisaatio kohtasi ongelmia, jotka liittyivät sen laadun suorituskyvyn mittauskäytäntöjen vaikutuksiin. Nykyinen mittausjärjestelmä tarjosi jälkijättöisen ja kapean näkymän organisaation kokonaislaadun suorituskyvystä, eikä se tukenut laadun parantamista ja hallintaa tehokkaasti. Käytännön tasolla tämän tutkimuksen tavoitteena oli ratkaista edellä mainitut ongelmat kehittämällä tasapainoinen, kattavampi ja ennakoivampi laadun suorituskyvyn mittausjärjestelmä. Teoreettisella tasolla tutkimuksen tavoitteena oli soveltaa ja tarkentaa vakiintunutta tutkimusta laadun ja suorituskyvyn mittaamisesta organisaation tilanteeseen. Lisäksi tutkimus pyrki selvittämään ongelman tarkkaa luonnetta organisaation kontekstissa.
Tutkimuksen data kerättiin 19 puolistrukturoidun haastattelun, yrityksen sisäisten dokumenttien, laadunhallintafunktion kanssa järjestettyjen ryhmäkokouksien ja epämuodollisten keskuste-lujen avulla. Tutkimuksen teoreettinen tausta kehitettiin abduktiivisesti, liittämällä kirjallisuuden löydöksiä laadunhallinnan kontekstiin. Tavoitteena oli rakentaa uutta tai muokata olemassa olevaa teoriaa ennakoivuudesta ja suorituskyvyn mittauksen kehittämisestä laadun kontekstissa.
Tutkimustulokset korostavat merkittäviä aukkoja nykyisessä datan keruun, mittaamisen ja raportoinnin tilassa. Ylikorostunut luottamus taloudellisiin mittareihin, sirpaleiset organisaatiorakenteet, mittareiden huono yhteensopivuus johtamisen kanssa ja riittämätön datan saatavuus estävät nykyisen mittausjärjestelmän tehokkuutta. Näiden sisäisten haasteiden lisäksi ulkoiset paineet, kuten ISO 9001:2015 laatujohtamisjärjestelmän standardin päivitys, motivoivat kehitysprosessia. Tutkimustulokset osoittavat, että laadun suorituskyvyn mittausjärjestelmän ennakoivuutta voidaan kehittää sisällyttämällä riskit, ennaltaehkäisevät laatukustannukset, tasapainotettu joukko ennakoivia ja jälkijättöisiä mittareita sekä ennustavaa analytiikkaa mittausjärjestelmään. Tutkimuksessa havaittiin, että strateginen linjaus työkalujen, kuten strategiakarttojen ja Balanced Scorecardin avulla, voi mahdollistaa ennakoivien elementtien sisällyttämisen laadun suorituskyvyn mittaukseen. Lopuksi, tutkimuksessa käytetty kaksitasoinen lähestymistapa voi auttaa asettamaan selkeät tavoitteet mittauskehyksen tavoitetilalle ja tarkalla suunnitteluprosessilla ohjaamaan tehokkaasti laadun suorituskyvyn mittausjärjestelmän kehittämistä.
Tulevassa tutkimuksessa voitaisiin keskittyä tämän tutkimuksen tulosten yleistettävyyteen muihin tapaustilanteisiin, teollisuudenaloihin ja organisaatiotyyppeihin. Lisäksi tutkimusta voitaisiin jatkaa laatukustannusmallien toteuttamisessa suorituskyvyn mittausjärjestelmiin ja tutkia uusien teknologioiden mahdollisuuksia laadun suorituskyvyn mittauksessa.
This study aimed to harness the valuable data by developing a performance measurement system in quality management context. The study was conducted as a multi-method case study in a quality function of an organization in paper machinery industry. The organization was facing issues regarding the implications of its quality performance measurement practices. The current measurement system offered a lagging, and narrow view into the overall quality performance of the organization, which did not support quality improvement and management effectively. On a practical level, this study aims to address the mentioned issues by developing a balanced, more comprehensive and proactive quality performance measurement system. On a theoretical level, this study aims to apply and refine the established research on quality and performance measurement onto the case organization’s setting. Furthermore, the study aims to explore the precise nature of the issue in the organization context.
The data for this study was gathered from 19 semi-structured interviews, internal company documents, group meetings with the quality function, and informal discussions. The theoretical background for the study was developed abductively, by incorporating findings from the literature to the quality management setting. This was done to build new, or modify existing theory on proactivity and development of performance measurement in quality context.
The findings highlight significant gaps in the current state of data gathering, measurement, and reporting. Overreliance on financial measures, fragmented organization structures, deficient measure alignment with management, and insufficient data availability hinder the effectiveness of the current measurement system. In addition to these internal challenges, external pressures, such as the ISO 9001:2015 quality management system standard revision motivates the development process. The findings show that the proactivity of the quality performance measurement system can be developed by incorporating risks, preventive quality costs, a balanced set of leading and lagging measures, and predictive analytics to the measurement system. The study found that adopting strategic alignment through tools like strategy maps and the Balanced Scorecard can enable organizations to incorporate proactive elements into quality performance measurement. Finally, a two-level framework approach used in this study can aid in setting clear goals for the target state of the measurement framework, and with a specific design process, effectively guide the development of a quality performance measurement system.
Future research could focus on generalizing this study's results across other case settings, industries, and organizational types. Furthermore, research could be continued on implementing quality costs models into performance measurement systems and exploring the opportunities of emerging technologies to quality performance measurement.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli hyödyntää tätä arvokasta dataa kehittämällä suorituskyvyn mittausjärjestelmä laadunhallinnan kontekstissa. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena paperikoneteollisuudessa toimivan organisaation laadunhallintafunktiossa. Organisaatio kohtasi ongelmia, jotka liittyivät sen laadun suorituskyvyn mittauskäytäntöjen vaikutuksiin. Nykyinen mittausjärjestelmä tarjosi jälkijättöisen ja kapean näkymän organisaation kokonaislaadun suorituskyvystä, eikä se tukenut laadun parantamista ja hallintaa tehokkaasti. Käytännön tasolla tämän tutkimuksen tavoitteena oli ratkaista edellä mainitut ongelmat kehittämällä tasapainoinen, kattavampi ja ennakoivampi laadun suorituskyvyn mittausjärjestelmä. Teoreettisella tasolla tutkimuksen tavoitteena oli soveltaa ja tarkentaa vakiintunutta tutkimusta laadun ja suorituskyvyn mittaamisesta organisaation tilanteeseen. Lisäksi tutkimus pyrki selvittämään ongelman tarkkaa luonnetta organisaation kontekstissa.
Tutkimuksen data kerättiin 19 puolistrukturoidun haastattelun, yrityksen sisäisten dokumenttien, laadunhallintafunktion kanssa järjestettyjen ryhmäkokouksien ja epämuodollisten keskuste-lujen avulla. Tutkimuksen teoreettinen tausta kehitettiin abduktiivisesti, liittämällä kirjallisuuden löydöksiä laadunhallinnan kontekstiin. Tavoitteena oli rakentaa uutta tai muokata olemassa olevaa teoriaa ennakoivuudesta ja suorituskyvyn mittauksen kehittämisestä laadun kontekstissa.
Tutkimustulokset korostavat merkittäviä aukkoja nykyisessä datan keruun, mittaamisen ja raportoinnin tilassa. Ylikorostunut luottamus taloudellisiin mittareihin, sirpaleiset organisaatiorakenteet, mittareiden huono yhteensopivuus johtamisen kanssa ja riittämätön datan saatavuus estävät nykyisen mittausjärjestelmän tehokkuutta. Näiden sisäisten haasteiden lisäksi ulkoiset paineet, kuten ISO 9001:2015 laatujohtamisjärjestelmän standardin päivitys, motivoivat kehitysprosessia. Tutkimustulokset osoittavat, että laadun suorituskyvyn mittausjärjestelmän ennakoivuutta voidaan kehittää sisällyttämällä riskit, ennaltaehkäisevät laatukustannukset, tasapainotettu joukko ennakoivia ja jälkijättöisiä mittareita sekä ennustavaa analytiikkaa mittausjärjestelmään. Tutkimuksessa havaittiin, että strateginen linjaus työkalujen, kuten strategiakarttojen ja Balanced Scorecardin avulla, voi mahdollistaa ennakoivien elementtien sisällyttämisen laadun suorituskyvyn mittaukseen. Lopuksi, tutkimuksessa käytetty kaksitasoinen lähestymistapa voi auttaa asettamaan selkeät tavoitteet mittauskehyksen tavoitetilalle ja tarkalla suunnitteluprosessilla ohjaamaan tehokkaasti laadun suorituskyvyn mittausjärjestelmän kehittämistä.
Tulevassa tutkimuksessa voitaisiin keskittyä tämän tutkimuksen tulosten yleistettävyyteen muihin tapaustilanteisiin, teollisuudenaloihin ja organisaatiotyyppeihin. Lisäksi tutkimusta voitaisiin jatkaa laatukustannusmallien toteuttamisessa suorituskyvyn mittausjärjestelmiin ja tutkia uusien teknologioiden mahdollisuuksia laadun suorituskyvyn mittauksessa.