”Opintotuki on ennen kaikkea sosiaaliturvaa” : Diskurssianalyysi opiskelijoiden siirtoa yleisen asumistuen piiriin koskevista täysistuntokeskusteluista

Abstract

Opintotukijärjestelmää on uudistettu useita kertoja 2000-luvun aikana. Juha Sipilän hallitus madalsi korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasoa ja korotti opintolainan valtiontakausta. Opiskelijoiden toimeentulon turvaa kompensoidakseen Sipilän hallitus esitti vuonna 2016 opiskelijoiden siirtoa opintotuen asumislisän piiristä yleisen asumistuen piiriin. Kevään 2024 puoliväliriihessä Petteri Orpon hallitus päätti palauttaa opiskelijat yleiseltä asumistuelta takaisin opintotuen asumislisälle. Tämän tutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli osallistua ajankohtaiseen keskusteluun sekä tuottaa tietoa siitä, miten opiskelijoiden asumisen tuesta on puhuttu opiskelijoiden asumisen tuen uudistuksen yhteydessä vuonna 2016.

Teoreettisena kehyksenä tutkimuksessa hyödynnettiin universalismin käsitettä ja uusia sosiaalisia riskejä. Universalismilla tarkoitetaan kaikki kansalaiset kattavaa perustoimeentulon turvaa ja kaikille tarkoitettuja hyvinvointipalveluita. Uusilla sosiaalisilla riskeillä sen sijaan tarkoitetaan erilaisia yhteiskunnallisia kehityskulkuja ja trendejä, jotka tulevat muokkaamaan tulevaisuudessa tehtävää sosiaalipolitiikkaa. Uusien sosiaalisten riskien käsitettä analysoitiin suhteessa opiskelijoiden toimeentulon turvaan ja asumisen tukeen sekä korkeakoulutuksen kannattavuuteen yksilölle Suomessa.

Tutkimuksen aineistona käytettiin kuuden eduskunnan täysistuntokeskustelun pöytäkirjoja marras-joulukuulta 2016. Täysistuntokeskusteluiden pöytäkirjoja analysoitiin diskurssianalyysin keinoin. Tutkimuskysymyksenä oli se, millaisia diskursseja kansanedustajien puheessa opiskelijoiden asumisen tukemisesta on havaittavissa. Diskurssianalyysissa aineistosta muodostettiin viisi diskurssia: järjestelmän yksinkertaistamisen diskurssi, perheellisten opiskelijoiden diskurssi, sosiaaliturvan diskurssi, tuen kohdentumisen diskurssi ja valtiontalouden diskurssi. Diskurssien syvällisempään analysointiin sovellettiin argumentaatiopositioita. Argumentaatiopositioita tutkittaessa pohdittiin, millaista argumentaatiota puheenvuoroista koostetut diskurssit sisältävät lakiesitystä puolustavissa ja sitä vastustavissa argumentaatiopositioissa.

Tutkimuksessa Sipilän hallituksen uudistusta tarkasteltiin suhteessa opintotuen ja opiskelijoiden asumisen tuen kehitykseen 1900- ja 2000-luvuilla. Tutkimuksessa keskityttiin korkeakouluopiskelijoiden asumisen tuen kehitykseen. Lisäksi tutkittiin muutosten ja täysistuntokeskusteluiden suhdetta erilaisiin koulutukselle ja opiskelijoiden toimeentulon turvalle ja asumisen tuelle asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimuksen johtopäätöksissä eritellään universalismin ja uusien sosiaalisten riskien näkymistä täysistuntokeskusteluissa sekä esitellään politiikkakontribuutioita ja jatkotutkimusaiheita opiskelijoiden sosiaaliturvaan liittyen.