"Niin Morsian ajatteli ymmärtämättä, että lintu oli yksi heistä" : Naisten ja lintujen toimijuudet Katja Kaukosen romaanissa Saari, jonne linnut lentävät kuolemaan (2020)
Hulkkonen, Katja (2024)
Hulkkonen, Katja
2024
Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121211068
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121211068
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani Katja Kaukosen romaanin Saari, jonne linnut lentävät kuolemaan (2020) sisäisiä toimijuuksia posthumanistisesta näkökulmasta. Pyrin löytämään vastauksen siihen, millaisia toimijuuksia teoksen naiset ja linnut saavat sekä sitä, miltä näiden toimijuuksien välinen yhteys näyttää. Posthumanismin kehyksen myötä tarkastelen erityisesti sitä, onko tämä yhteys tasavertainen niin, että lintujen ja naisten välillä ei vallitse hierarkkista suhdetta.
Aloitan analyysini käsittelemällä teoksen rakenteellisia seikkoja eli sen lajipiirteitä ja kertojarakennetta. Maagisen realismin laji sekä teoksen pääasiallinen kertoja tuottavat teokseen tietyn tulkintakehyksen, jossa tarinan epäluonnolliset piirteet saavat arkisen luonteen. Maagiselle realismille tyypillistä nimittäin on mahdottomien ja maagisten tapahtumien arkisuus ja luontevuus. Teoksen kertoja taas vahvistaa näitä lajityypillisiä piirteitä ohjaamalla lukijaa pois epäluuloisestä luennasta. Väitän tässä luvussa, ettei teoksen toimijuuksia olisi mahdollista tulkita järkevästi ilman näiden seikkojen huomioon ottamista.
Teoksen rakenteen analysoinnin jälkeen siirryn analysoimaan toimijuuksia. Analysoin omissa luvuissaan naisia, lintuja, ja näiden toimijuuksien välistä yhteyttä. Käyn läpi sitä, kuinka teoksen sisäiset toimijuudet rakentuvat teoksen rakenteellisten seikkojen kautta. Tarkastelen näitä toimijuuksia ekofeminismin ja posthumanismin kehyksessä niin, että esille nousee naisten, lintujen ja luonnon välisen hierarkian muutokset.
Johtopäätöksissä väitänkin, että teoksessa ei synny posthumanistisesta näkökulmasta täysin tasavertaista toimijuuksien kenttää, jossa ihmiskeskeisyys täysin katoaisi. Lintujen ja naisten toimijuus saa kuitenkin keskenään samankaltaisia piirteitä niin, että ne on mahdollista mielekkäästi samaistaa toisiinsa.
Aloitan analyysini käsittelemällä teoksen rakenteellisia seikkoja eli sen lajipiirteitä ja kertojarakennetta. Maagisen realismin laji sekä teoksen pääasiallinen kertoja tuottavat teokseen tietyn tulkintakehyksen, jossa tarinan epäluonnolliset piirteet saavat arkisen luonteen. Maagiselle realismille tyypillistä nimittäin on mahdottomien ja maagisten tapahtumien arkisuus ja luontevuus. Teoksen kertoja taas vahvistaa näitä lajityypillisiä piirteitä ohjaamalla lukijaa pois epäluuloisestä luennasta. Väitän tässä luvussa, ettei teoksen toimijuuksia olisi mahdollista tulkita järkevästi ilman näiden seikkojen huomioon ottamista.
Teoksen rakenteen analysoinnin jälkeen siirryn analysoimaan toimijuuksia. Analysoin omissa luvuissaan naisia, lintuja, ja näiden toimijuuksien välistä yhteyttä. Käyn läpi sitä, kuinka teoksen sisäiset toimijuudet rakentuvat teoksen rakenteellisten seikkojen kautta. Tarkastelen näitä toimijuuksia ekofeminismin ja posthumanismin kehyksessä niin, että esille nousee naisten, lintujen ja luonnon välisen hierarkian muutokset.
Johtopäätöksissä väitänkin, että teoksessa ei synny posthumanistisesta näkökulmasta täysin tasavertaista toimijuuksien kenttää, jossa ihmiskeskeisyys täysin katoaisi. Lintujen ja naisten toimijuus saa kuitenkin keskenään samankaltaisia piirteitä niin, että ne on mahdollista mielekkäästi samaistaa toisiinsa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]