Kertomuksia tekoälylukutaidosta : Tekoälyn tunnistaminen mediassa aikuisten sanoin

Abstract

Tarkastelen tässä tutkielmassa aikuisten tekoälylukutaitoa eläytymismenetelmällä. Tutkielman tarkoituksena on luoda katsaus aikuisten ajatuksiin ja käsityksiin tekoälylukutaidosta tekoälyn tunnistamisen osalta. Tekoälylukutaito on suhteellisen uusi käsite, jolle ei ole vakiintunut selkeää määritelmää. Lisäksi generatiivisen tekoälyn viimeaikainen kehitys on tehnyt vain muutaman vuoden takaisista määritelmistä vajavaisia. Generatiivinen tekoäly on aivan viime vuosina auennut kaikille saavutettavaksi sovellusten, kuten ChatGPT:n, muodossa ja sen seurauksena aiheuttanut valtavan aallon generatiivisella tekoälyllä tuotettua sisältöä. Muutaman vuoden takaiset tekoälylukutaidon määritelmät eivät voineet vielä huomioida tätä kehitystä, joten niistä puuttuu tekoälyn tunnistamisen näkökulma, joka on nyt erityisen ajankohtainen. Tekoälylukutaitoa ja tekoälyn tunnistamista on siis syytä tutkia. Tässä tutkielmassa pyrin vastaamaan tutkimuskysymykseen: millaisia tekoälyn tunnistamisen keinoja aikuisten kertomuksissa ilmenee? Tutkielman aineisto koostuu aikuisten kirjoittamista eläytymismenetelmäkertomuksista. Eläytymismenetelmän tarkoituksena on kerätä vastaajilta lyhyitä kertomuksia, jotka perustuvat tutkijan luomaan kehyskertomukseen. Kehyskertomus ohjaa vastaajia kirjoittamaan kertomuksen halutusta aiheesta rajaamatta kertomuksen sisältöä liikaa. Kehyskertomuksesta on tyypillisesti vähintään kaksi variaatiota, jotta on mahdollista tarkastella varioinnin tuottamia eroavaisuuksia aineistossa. Tutkimusjoukko koostuu tässä tutkielmassa eri ikäisistä aikuisista. Tein aineistolle aineistolähtöisen sisällönanalyysin, erikseen kehyskertomukseen A perustuville kertomuksille ja kehyskertomukseen B perustuville kertomuksille. Tutkielman tulokseksi muodostui viisi pääluokkaa: valppaus, medialukutaito, tekoälyn tunnistamiseen harjaantuminen, tarkempi tilannekohtainen analyysi ja yhdessä oppiminen. Pääluokkia yhdistää yhdistävä luokka, tekoälyn tunnistamisen keinot, joka vastaa tutkimuskysymykseen. Pääluokkien lisäksi aineistosta nousi teema, joka ei sopinut yhdistävän luokan alle: huoli tekoälyn kehityksen suunnasta. Tarkastelin kuitenkin teemaa, sillä se on tutkielman aiheen kannalta olennainen ja jatkotutkimuksen kannalta mielenkiintoinen. Variointi ei tuottanut tässä tutkielmassa merkittäviä eroja, ja pienet eri variaatioihin perustuvien kertomusten välillä ilmenneet erot saattoivat johtua vastausten epätasaisesta jakautumisesta kahden kehyskertomuksen välillä. Kokonaisuudessaan tutkielman tulokset antavat katsauksen tekoälyn tunnistamisen keinoihin, sellaisena kun ne ilmenevät aikuisten kertomuksissa. Tuloksia ei voi pitää yleistettävinä, sillä ne perustuvat vastaajien näkemyksiin, ajatuksiin ja kuvitteellisiin kertomuksiin. Ne tarjoavat kuitenkin näkökulman tekoälylukutaitoon, tekoälyn tunnistamiseen ja tekoälyyn liittyviin asenteisiin aikuisten silmin. Tutkielman tulosten perusteella olisi mielekästä tutkia laajemmin tekoälylukutaitoa sekä erityisesti tekoälyyn liittyviä asenteita, huolia ja epävarmuuksia.

In this thesis I examine adults’ artificial intelligence literacy (AI literacy) using the method of empathy-based stories. The purpose of this thesis is to create an outlook into adults’ thoughts and perceptions of AI literacy regarding specifically the recognition of generative artificial intelligence in media. AI literacy is a relatively new concept that does not yet have a set definition. Also, the fast development of generative artificial intelligence in the past few years has outdated some of the existing definitions of AI literacy. In recent years generative artificial intelligence has become available to the public and therefore caused a wave of content created by generative artificial intelligence. Definitions of AI literacy from few years ago could not have taken this into account and are often missing the now very topical perspective of recognizing generative artificial intelligence in media. That is why researching recognizing artificial intelligence is important. I attempt to answer the following research question: What means of recognizing artificial intelligence surface from adults’ stories? The research data of this thesis consists of empathy-based stories written by adults. The purpose of the method of empathy-based stories is to collect short stories that are based on a prompt created by the researcher. The prompt guides the stories into a wanted direction without limiting the content too much. There are typically at least two variations of the prompt to explore differences caused by the variation. The population of this thesis consists of adults in different age groups. I analysed the data by performing two data-driven content analyses: one for stories based on prompt A and the second for stories based on prompt B. As a result, I found five main categories from the data: vigilance, media literacy, learning to recognize AI by practice, thorough situational analysis, and learning together. These categories are tied together by a connecting category, means of recognizing artificial intelligence, which provides an answer to my research question. Also, another theme that did not fit among the other categories surfaced from the data: worries about the direction of the development of artificial intelligence. I decided to explore this theme anyway since it is relevant to the theme of this thesis as well as interesting. The variation used in data collection did not cause significant differences in the stories and the minor differences that appeared might have been caused by a difference in the amounts of stories per prompt. Overall, the results of this thesis provide an outlook into the means of recognizing artificial intelligence as they appear in stories written by adults. The results cannot be considered objective since they are based on the views, thoughts, and imaginary stories written by adults. They do however provide a viewpoint into AI-literacy, recognizing artificial intelligence, and attitudes towards artificial intelligence through the eyes of adults. Based on the results of this thesis, it would be interesting to study AI literacy as a whole and especially the attitudes, worries, and uncertainties regarding artificial intelligence.