Julkinen ja yksityinen kohtaavat tuomioistuimessa: Kuuleminen oikeuden teoriassa, psykologisessa lähestymisessä ja korkeimpien tuomioistuinten suullisessa kontekstissa

Abstract

Tuomioistuimessa kuuleminen on olennainen osa oikeudenkäynnin käsittelyn toimivuudessa ja oikeudenmukaisuudessa. Etenkin hallintotuomioistuimessa julkinen sektori ja yksityinen henkilö kohtaavat omista lähtökohdistaan ja positiostaan käsin. Julkinen tulee sinne laissa säännellyn toimialan ja toimintavaltuuksien puitteissa. Lainsäädännössä on säännelty kuulemisesta, suullinen tai kirjallinen kuuleminen, voidaan johtaa perustuslakiin (731/1999) 21 §. Suullisesta käsittelystä on säännelty laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 57 §. Oikeuspositivismi on laaja teoriasuuntaus oikeusteorian katsannossa. Hans Kelsen ja Kaarlo Tuori käsittelevät oikeuden teoriaa positivismin ja pätevyyskriteerien kautta, mistä muodostuu pätevyydet laille. Oikeusteoriat ilmentävät oikeuden teoreettista luonnetta ja olemusta. Oikeusteoria ja psykologia ovat kumpikin itsenäisiä ja erillisiä tieteenaloja. Käytännön elämässä molemmat vaikuttavat ja ovat esillä yksilöiden toiminnassa ja tapahtumien kulussa oikeudenkäynnin kontekstissa. Kuuleminen on tärkeä osa vuorovaikutustamme elämän eri osa-alueilla ja tilanteissa. Työssäni käsittelemässäni kuulemisessa keskityn nimenomaisesti suulliseen käsittelyyn oikeudenkäyntikäsittelyssä. Kyseessä on verbaalisesti toteutettu kuuleminen, jota käydään toimijoiden kesken käsittelyyn sisältyvistä asioista. Kuunteleminen pelkän äänen kuulemisen lisäksi on monipuolista verbaalista viestintää ja olennainen osa laajasti viestintää käyttävien ammattikuntien ammatillista toimenkuvaa. Vuorovaikutus ja transaktio ilmenevät Arnold Sameroffin teoriassa omina verbaalisen kommunikaation tapoina. Ne eroavat viestinnän vaikutuksiltaan toisistaan ja siten ilmenevät verbaalisen sanallisen kommunikaation eri syvyystasoina. Ympäristön vaikutuksina suullisen käsittelyn kuulemista voidaan tarkastella ylimpien tuomioistuinten tapauksista, joista olen nostanut esiin lasten asumista koskettavia käsittelyn ratkaisuja. Ylimpien tuomioistuinten ratkaisuissa nousee esiin suullisen käsittelyn laaja merkityksellisyys, henkilökohtaisen tilanteen suullinen ilmaisu sekä kuulemisen vaikutukset tuomioistuimen toimintaan ja asian ratkaisuun. Näissä kaikissa nousee esiin myös yksityistä perhe-elämää koskettava sensitiivisyys. Näiden myötä voidaan tarkastella Urie Bronfenbrennerin systeemiteorian näkökulmasta oikeudenkäyntiä.