EU-edunvalvonta Etelä-Karjalassa: Toimintaympäristön muutosten vaikutuksia Etelä-Karjalan kansainväliseen asemaan ja EU-edunvalvontaan vuosien 2014–2022 aikana ja jälkeen

Abstract

Kandidaatintutkielman ilmiönä tarkastellaan Etelä-Karjalan toimintaympäristön muutoksen seurauksena EU-edunvalvonnassa sekä kansainvälisessä asemassa tapahtuneita muutoksia vuosina 2014–2022 ja sen jälkeen. Aikarajaus perustuu Venäjän aloittamiin aggressioihin Ukrainassa vuonna 2014 ja tällöin asetettuihin ensimmäisiin EU-pakotteisiin. Tutkielmassa selvitetään ovatko toimintaympäristön muutokset haastaneet tai vahvistaneet Etelä-Karjalan kansainvälistä asemoitumista ja miten maakunta on mukauttanut edunvalvontamalliaan vastatakseen toimintaympäristön muutoksiin. Ilmiötä pohjustetaan työn teoriaosuudessa verkostojen, vaikuttavuuden, transitioteorian, polkuriippuvuuden ja polkujen luomisen käsitteiden avulla. Tutkielman aineistona toimi kolme teemahaastattelua (liite 1), jotka on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin avulla. Haastateltavat edustavat maakunnassa edunvalvontaa työkseen tekeviä tai työssään tuntevia tahoja julkiselta, yksityiseltä sekä poliittiselta sektorilta. Aineiston avulla pyritään vastaamaan tutkimuskysymykseen: ’’Miten vuosien 2014–2022 aikana ja jälkeen tapahtuneet toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet Etelä-Karjalan kansainväliseen asemaan sekä tapaan toteuttaa EU-edunvalvontaa?’’ Keskeisinä asioina aineistosta nousi esiin toiminnan muuttamisen välttämättömyys. Venäjä-yhteistyön päätyttyä on ollut oleellista tarkastella uudelleen aiempia edunvalvonnan toimintatapoja sekä yhteistyöverkostoja. Venäjä-yhteistyö on tuonut alueelle merkittävää taloudellista hyötyä, niin matkailun, yritystoiminnan kuin EU:n tukeman ulkorajaohjelman (CBC) kautta. Toimintaympäristön muutoksen vuoksi kansainvälisen aseman koettiin muuttuneen, sillä muutos on lisännyt mielenkiintoa aluetta kohtaan. Edunvalvonta EU:n suuntaan on saamassa maakunnassa merkittävämpää roolia, mutta toimijat kuvasivat muutoksen olevan vielä kesken. Toimintaympäristön muutokseen asennoituminen ja asemoituminen vaatii aikaa sekä resursseja. Jatkossa olisi tärkeää tutkia sitä, onko Etelä-Karjalassa tehdyillä EU-edunvalvonnan asemaa kohentaneilla toimenpiteillä ollut vaikutuksia aluekehitykseen sekä minkälaista vaikuttavuutta valtionhallinnon suunnittelemalla Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelmalla on saatu aikaan.