Tilintarkastajan kompetenssien muutokset kestävyysraportoinnin myötä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, miten tilintarkastajan kompetenssit rakentuvat ja minkälaiset roolit deklaratiivisella ja proseduraalisella tiedolla on tilintarkastajien kompetensseja tarkastellessa. Tutkimuksessa selvitetään, muuttaako CSR-direktiivi tilintarkastajan ammatillisia taitoja ja tuoko direktiivi joitain mahdollisuuksia tai haasteita tilintarkastajan työnkuvaan.

Tutkimustulokset analysoidaan aineistosta, joka kerättiin neljän asiantuntijan haastattelulla. Haastateltavat valittiin niin, että kaksi heistä olivat akateemisia asiantuntijoita ja kaksi heistä tilintarkastuksen parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Haastateltavien valinnassa huomioitiin heidän taustansa, jotta tutkimukseen pystyisiin saamaan poikkileikkaus sekä akateemisesta että itse käytännön tilintarkastuksen maailmasta.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista sisällönnalyysia, jonka tarkoituksena on löytää aineistosta erilaisia kokonaisuuksia tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi. Osana laadullista sisällönanalyysia aineisto teemoiteltiin ja aineistosta muodostettiin useampia teemakokonaisuuksia. Teemakokonaisuuksista valittiin kolme teemaa, joita puolestaan analysoitiin tarkemmin sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti.

Kolmen havaitun teeman myötä vastattiin tutkimuskysymyksiin, joita olivat: ”Miten tilintarkastajan kompetenssit rakentuvat?” ja ”Minkälainen merkitys deklaratiivisella ja proseduraalisella osaamisella on tilintarkastajan kompetensseja arvioitaessa?”. Analyysin myötä korostetut kolme teemaa muodostavat yhden laajemman kokonaisuuden, joka on ”tilintarkastajan työnkuvan muutokset”. Analyysin myötä havaittiin, että tilintarkastajan työnkuva muuttuu kestävyysraportoinnin yleistyessä, mikä vaatii uusia kompetensseja ja erikoistumista. Tuloksissa havaitaan myös käytännön osaamisen merkitys ja sen kehittämisen haasteet uuden direktiivin myötä.

Tutkielmassa lähdetään liikkeelle laajemmasta kokonaisuudesta, jossa käsitellään tilintarkastajan yhteiskunnallista merkitystä. Tästä edetään tarkastelemaan tilintarkastajan ammattitaitoa ja mistä se koostuu. Ammattitaidon muodostuminen pilkotaan vielä erikseen sekä deklaratiiviseen eli teoreettiseen ja proseduraaliseen eli käytännön osaamiseen. Näiden osa-alueiden tarkastelun jälkeen siirrytään tutkimaan osa-alueista muodostuvia laajempia kokonaisuuksia laadullisin tutkimusmenetelmin. Tutkielman rakennetta voidaan pitää tiimalasina, jossa tutkimus itsessään on tiimalasin vyötärö ja tutkimuksen tulokset esitetään yksityiskohtaisesta osa-alueesta kohti laajempaa kokonaisuutta.