Luontokatovaikutusten arviointi valtion väyläverkon investointiohjelmassa
Pihlavirta, Liida (2025)
Pihlavirta, Liida
2025
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121211050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121211050
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee luontokatovaikutusten ohjelmatasoista arviointia väyläsuunnittelussa. Tutkimuksen tapausesimerkkinä toimii valtion väyläverkon investointiohjelma, joka on Väylävirastossa asiantuntijatyönä vuosittain päivitettävä esitys väyläverkon keskeisimmistä investointitarpeista. Tavoitteena on tunnistaa, millaiset luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat keskeisiä huomioida ohjelmatasolla, kun laaditaan valtakunnallista väyläverkon investointiohjelmaa. Lisäksi käsitellään sitä, miten Väylävirastossa kehitetyt työkalut soveltuvat investointiohjelman ohjelmatasoiseen luontokatovaikutusten arviointiin. Tutkimusaineisto on kerätty kahdeksalla asiantuntijahaastattelulla. Lisäksi tutkimuksen aineistona toimii Valtion väyläverkon investointiohjelma 2025–2032 liitteineen. Haastatteluaineisto on analysoitu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Tutkielma kiinnittyy teoreettiselta taustaltaan strategisen suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin käsitteisiin. Strateginen suunnittelu ymmärretään harkittuna ja perusteltuna päätöksentekona, jonka tavoitteena on tulevaisuuden kehityskulkujen ohjaaminen. Strategisen väyläsuunnittelun tasolla väyläverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena, joka on sidoksissa myös laajemmin aluekehitykseen. Ohjelmatason vaikutusten arvioinnissa korostuvat erityisesti ohjelmakokonaisuuden vaikutukset laajempiin kehityskulkuihin ja osatekijöiden, kuten hankkeiden, yhteisvaikutukset.
Investointiohjelman hankejoukko voi sekä hävittää elinympäristöjä että heikentää niiden laatua. Ohjelmatasolla keskeistä on arvioida vaikutuksia ekosysteemien verkoston toimivuuteen. Huomionarvoista on ekologisten ydinalueiden säilyminen ja verkoston kytkeytyneisyyden varmistaminen. Erityisesti tulee tunnistaa vaikutukset, jotka ovat väistämättömiä, jos hankejoukko tai sen osa toteutetaan. Ohjelmatasolla keskeisten kumulatiivisten luontokatovaikutusten ja hankkeiden yhteisvaikutusten arviointi on haastavaa, sillä kehityskulut ovat monimutkaisia ja menetelmät niiden arviointiin vasta kehitteillä. Tämä heijastuu myös Väylävirastossa käytössä olevien arviointityökalujen käyttöön luontokatovaikutusten arvioinnissa. Analyysin perusteella tunnistettiin sekä etuja että rajoitteita PRIO-työkalun ja SOVA-arviointitaulukon käytössä osana ohjelmatasoista luontokatovaikutusten arviointia. Luontokatovaikutusten yhteismitallistaminen ja tuominen osaksi PRIO-analyysejä lisää todennäköisesti luonnon monimuotoisuuden näkymistä investointiohjelman valmisteluun kuuluvassa päätöksenteossa. Luontokatovaikutusten yhteismitallistaminen muiden vaikutusten kanssa vertailtavaan muotoon ei kuitenkaan ole yksinkertaista.
Tavoitelähtöinen arviointi on ohjelmatason luontokatovaikutusten arviointiin soveltuva menetelmä. Nykytilanteessa sen toteuttaminen investointiohjelman osalta on käytännössä vaikeaa, sillä Väylävirastolla ei tällä hetkellä ole konkreettisia linjauksia, millaiset vaikutukset ovat hyväksyttäviä väyläsuunnittelun eri tilanteissa. Tarvitaankin keskustelua siitä, millaisia vaikutuksia toiminnalla voidaan oikeuttaa. On tarpeen selkeyttää kuvaa siitä, millainen on tulevaisuuden luonnon monimuotoisuutta tukeva liikennejärjestelmä ja väyläverkko osana alueidenkäytön kokonaisuutta.
Tutkielma kiinnittyy teoreettiselta taustaltaan strategisen suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin käsitteisiin. Strateginen suunnittelu ymmärretään harkittuna ja perusteltuna päätöksentekona, jonka tavoitteena on tulevaisuuden kehityskulkujen ohjaaminen. Strategisen väyläsuunnittelun tasolla väyläverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena, joka on sidoksissa myös laajemmin aluekehitykseen. Ohjelmatason vaikutusten arvioinnissa korostuvat erityisesti ohjelmakokonaisuuden vaikutukset laajempiin kehityskulkuihin ja osatekijöiden, kuten hankkeiden, yhteisvaikutukset.
Investointiohjelman hankejoukko voi sekä hävittää elinympäristöjä että heikentää niiden laatua. Ohjelmatasolla keskeistä on arvioida vaikutuksia ekosysteemien verkoston toimivuuteen. Huomionarvoista on ekologisten ydinalueiden säilyminen ja verkoston kytkeytyneisyyden varmistaminen. Erityisesti tulee tunnistaa vaikutukset, jotka ovat väistämättömiä, jos hankejoukko tai sen osa toteutetaan. Ohjelmatasolla keskeisten kumulatiivisten luontokatovaikutusten ja hankkeiden yhteisvaikutusten arviointi on haastavaa, sillä kehityskulut ovat monimutkaisia ja menetelmät niiden arviointiin vasta kehitteillä. Tämä heijastuu myös Väylävirastossa käytössä olevien arviointityökalujen käyttöön luontokatovaikutusten arvioinnissa. Analyysin perusteella tunnistettiin sekä etuja että rajoitteita PRIO-työkalun ja SOVA-arviointitaulukon käytössä osana ohjelmatasoista luontokatovaikutusten arviointia. Luontokatovaikutusten yhteismitallistaminen ja tuominen osaksi PRIO-analyysejä lisää todennäköisesti luonnon monimuotoisuuden näkymistä investointiohjelman valmisteluun kuuluvassa päätöksenteossa. Luontokatovaikutusten yhteismitallistaminen muiden vaikutusten kanssa vertailtavaan muotoon ei kuitenkaan ole yksinkertaista.
Tavoitelähtöinen arviointi on ohjelmatason luontokatovaikutusten arviointiin soveltuva menetelmä. Nykytilanteessa sen toteuttaminen investointiohjelman osalta on käytännössä vaikeaa, sillä Väylävirastolla ei tällä hetkellä ole konkreettisia linjauksia, millaiset vaikutukset ovat hyväksyttäviä väyläsuunnittelun eri tilanteissa. Tarvitaankin keskustelua siitä, millaisia vaikutuksia toiminnalla voidaan oikeuttaa. On tarpeen selkeyttää kuvaa siitä, millainen on tulevaisuuden luonnon monimuotoisuutta tukeva liikennejärjestelmä ja väyläverkko osana alueidenkäytön kokonaisuutta.