Miehenä olisin jo kadehdittu playboy: Naisen seksuaalisuus Erika Vikmanin lyriikoissa
Kuronen, Aino (2024)
Kuronen, Aino
2024
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121211049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121211049
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee suomalaisen pop-artisti Erika Vikmanin kappaleiden sanoituksia. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä tarkastellaan, miten naisen seksuaalisuus ja seksuaalinen asema kuvautuvat sanoituksissa. Naisen seksuaalisuus on näyttäytynyt populaarimusiikissa perinteisesti alentavassa ja alistuneessa asemassa. Aihe on paitsi tärkeä, myös ajankohtainen. Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen kiinnitetään enenevissä määrin huomiota ja epäkohtia tuodaan esiin myös julkisuudessa. Keskustelu käyttämästämme kielestä ei kuitenkaan ole erityisen näkyvästi tai säännöllisesti esillä esimerkiksi mediassa. Kielellä on olennainen vaikutus kiteytyneisiin ajatusmalleihin ja sitä kautta myös yhteiskunnassa vallitseviin asenteisiin. Siksi tasa-arvoon liittyvien kysymysten ja etenkin ongelmakohtien tutkiminen monipuolisesti myös lingvistisestä näkökulmasta on merkittävää. Keskeisenä ongelmakohtana voidaan pitää tiedostamattomia sanavalintoja tai lauserakenteita, jotka automatisoituvat ilmaisujen käyttämisen myötä myös ajattelussamme. Populaarimusiikilla on olennainen rooli kielen automatisoitumisessa.
Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysia. Tutkielmassa havainnoidaan ja tarkastellaan kielellisiä keinoja, joiden avulla naisen seksuaalisuutta kuvataan. Havaintojen perusteella on tehty jaottelu viiteen eri diskurssiin. Tutkimusaineistona toimii Erika Vikmanilta julkaistu tuotanto kokonaisuudessaan lukuun ottamatta cover-versioita.
Tutkimus osoittaa valta-asemissa tapahtuneita ja niihin toivottuja muutoksia, joihin sanoituksilla otetaan eksplisiittisesti kantaa. Nainen kuvautuu sanoituksissa subjektina ja tilannetta aktiivisesti määrittävänä toimijana. Naisen alisteinen asema näyttäytyy kontekstista riippuen toisaalta positiivisena: naisella on oikeus nauttia myös seksiobjektina olemisesta, mikäli objektin roolin omaksuu omasta tahdostaan. Sanoituksissa käytetty kieli kuvautuu rohkeana ja lyriikat sisältävät naisen seksuaalisuutta kuvaavia ilmaisuja, jotka ovat perinteisesti näyttäytyneet negatiivissävytteisinä niin populaarimusiikin sanoituksissa kuin arkikielessäkin käytettyinä. Vikmanin lyriikoissa loukkaaviksi mielletyt ilmaisut saavat neutraalin merkityksen.
Lyriikoissa kyseenalaistetaan mies- ja naissukupuolen välillä esiintyvää seksuaalisuuden kaksinaismoralismia ja esitetään naiskuvaan liitettyjä stereotyyppisiä odotuksia käänteisesti ja kannustaen samalla oman persoonan esiintuomiseen riippumatta siitä, vastaako se ihanteellisena pidettyä prototyyppistä naiskuvaa. Sanoituksissa korostetaan sallivasti naisen oman seksuaalisen halun ilmaisemista ja vapaata toteuttamista, vaikka se olisikin vastoin yleistä käsitystä moraalista, aiheuttaisi subjektiivista häpeää tai assosioituisi mahdolliseen mainehaittaan. Teemat toistuvat sanoituksissa yhdenmukaisesti, ja aineistosta havaittujen diskurssien keskeiset pääpiirteet täydentävät toisiaan muodostaen modernin, seksuaalisuudesta nauttivan ja vapautuneen naisen kuvan.
Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysia. Tutkielmassa havainnoidaan ja tarkastellaan kielellisiä keinoja, joiden avulla naisen seksuaalisuutta kuvataan. Havaintojen perusteella on tehty jaottelu viiteen eri diskurssiin. Tutkimusaineistona toimii Erika Vikmanilta julkaistu tuotanto kokonaisuudessaan lukuun ottamatta cover-versioita.
Tutkimus osoittaa valta-asemissa tapahtuneita ja niihin toivottuja muutoksia, joihin sanoituksilla otetaan eksplisiittisesti kantaa. Nainen kuvautuu sanoituksissa subjektina ja tilannetta aktiivisesti määrittävänä toimijana. Naisen alisteinen asema näyttäytyy kontekstista riippuen toisaalta positiivisena: naisella on oikeus nauttia myös seksiobjektina olemisesta, mikäli objektin roolin omaksuu omasta tahdostaan. Sanoituksissa käytetty kieli kuvautuu rohkeana ja lyriikat sisältävät naisen seksuaalisuutta kuvaavia ilmaisuja, jotka ovat perinteisesti näyttäytyneet negatiivissävytteisinä niin populaarimusiikin sanoituksissa kuin arkikielessäkin käytettyinä. Vikmanin lyriikoissa loukkaaviksi mielletyt ilmaisut saavat neutraalin merkityksen.
Lyriikoissa kyseenalaistetaan mies- ja naissukupuolen välillä esiintyvää seksuaalisuuden kaksinaismoralismia ja esitetään naiskuvaan liitettyjä stereotyyppisiä odotuksia käänteisesti ja kannustaen samalla oman persoonan esiintuomiseen riippumatta siitä, vastaako se ihanteellisena pidettyä prototyyppistä naiskuvaa. Sanoituksissa korostetaan sallivasti naisen oman seksuaalisen halun ilmaisemista ja vapaata toteuttamista, vaikka se olisikin vastoin yleistä käsitystä moraalista, aiheuttaisi subjektiivista häpeää tai assosioituisi mahdolliseen mainehaittaan. Teemat toistuvat sanoituksissa yhdenmukaisesti, ja aineistosta havaittujen diskurssien keskeiset pääpiirteet täydentävät toisiaan muodostaen modernin, seksuaalisuudesta nauttivan ja vapautuneen naisen kuvan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10747]
