”Pelkään, että näemme peliriippuvuudesta vain jäävuoren huipun”: Riskipelaamisen yhteys koulutustasoon ja sukupuoleen

Abstract

Suomalaisten rahapelaaminen on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Perinteisesti rahapelaamista on pidetty miesten harrastuksena, jolloin myös tutkimukset ovat pitkään jättäneet sukupuolinäkökulman rahapelaamisessa huomiotta. Viime vuosina rahapelaamiskenttä Suomessa on kokenut suuria muutoksia, sillä rahapelaaminen on siirtynyt enenevissä määrin fyysisiltä pelipaikoilta verkkoon. Pikkuhiljaa on havahduttu siihen, että naisten rahapelaaminen on paitsi lisääntynyt, myös tyyliltään erilaista kuin miesten rahapelaaminen. Muun muassa motiivit rahapelaamisen taustalla sekä pelipreferenssit poikkeavat toisistaan sukupuolten välillä. Nykytutkimuksen valossa vaikuttaa siltä, että naisten ongelmapelaaminen on suurempi ongelma, kuin aiemmin on luultu, ja että siihen kytkeytyvät taustatekijät eivät välttämättä ole samoja kuin miesten. Naisten ongelmapelaaminen kehittyy miehiä lyhyemmällä aikajänteellä ja toisaalta naiset käyttävät ongelmapelaamisen hoitopalveluita vähemmän kuin miehet. Tutkimuksissa on todettu, että koulutustaso on yhteydessä ongelmapelaamiseen, mutta sitä, miten tämä yhteys vaihtelee sukupuolten välillä, ei ole Suomessa tutkittu.

Kandidaatintutkielmani tavoitteena on tutkia kvantitatiivisin menetelmin sukupuolen ja riskipelaamisen sekä koulutustason ja riskipelaamisen välistä yhteyttä sekä näiden muuttujien yhteisvaihtelua. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Miten koulutustaso on yhteydessä riskipelaamiseen? 2. Miten sukupuoli on yhteydessä riskipelaamiseen? ja 3. Vaihteleeko riskipelaamisen ja koulutustason yhteys sukupuolen mukaan? Riskipelaamisen kuvaamiseen käytän tutkielmassani kansainvälisesti paljon käytettyä PGSI-mittaria ja tutkin sen yhteyttä koulutustasoon ja sukupuoleen ristiintaulukoinnin avulla. Tarkastelen myös logistisella regressioanalyysillä sitä, kuinka vahva näiden selittävien muuttujien yhteys on riskipelaamiseen.

Tutkielmani tulokset olivat linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa sen suhteen, että koulutustaso on yhteydessä riskipelaamiseen: korkeakoulutus vaikuttaa vähentävän riskipelaamista. Tutkielmani toistaa myös aiemmin tutkimuksissa todetun yhteyden sukupuolen ja riskipelaamisen välillä: miehet riskipelaavat naisia enemmän. Näiden muuttujien selitysaste on kuitenkin matala eli vaikuttaa siltä, että on olemassa muita muuttujia, jotka selittävät riskipelaamisen vaihtelua paremmin. Tutkielmani kolmas ja keskeisin tulos on, että naisten ja miesten välillä on eroa siinä, miten koulutustaso on yhteydessä riskipelaamiseen. Naisilla jo toisen asteen suorittaminen vähentää riskipelaamista verrattuna peruskoulun käyneisiin, mutta miehillä vasta korkeakoulutuksen käyneillä riskipelaaminen on vähäisempää verrattuna alempiin koulutusasteisiin. Tutkielmani ei vastaa kysymykseen siitä, miksi naisilla toisen asteen koulutus on yhteydessä riskipelaamisen esiintyvyyteen ja miehillä ei, mutta pohdin asiaa Daniel Kahnemanin prospektiteorian näkökulmasta. Toisen asteen käyneillä naisilla vaikuttaa olevan miehiä parempi työllisyys- sekä jatkokoulutukseen hakeutumisaste, joten prospektiteorian näkökulmasta heidän tulevaisuudennäkymänsä saattavat olla paremmat. Kahnemanin mukaan heikot tulevaisuudennäkymät altistavat korkeammalle riskinotolle – tässä tapauksessa riskipelaamiselle. Riskipelaamiseen liittyvien taustatekijöiden tarkastelu sukupuolten välillä auttaa kiinnittämään huomiota naisten ja miesten riskipelaamisen eroavaisuuksiin ja täten voi olla hyödyksi paremmin kohdennettujen peliongelmien ehkäisyn työkalujen kehittämisessä. Jatkotutkimuksessa olisi syytä kiinnittää huomiota myös muiden sukupuolten kuin naisten ja miesten riskipelaamiseen.