Sosiaalisen kestävyyden mittarit paikallishallinnossa : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Vangonen, Daria (2024)
Vangonen, Daria
2024
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121211036
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121211036
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassa kartoitetaan sosiaalisen kestävyyden mittareita paikallishallinnon kontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena on purkaa sosiaalisen kestävyyden abstraktia luonnetta ja avata mahdollisuuksia sisällyttää sosiaalista kestävyyttä tuloksellisesti julkiseen talousjohtamiseen Suomessa. Sosiaalisen kestävyyden kaltaisen ilmiön kvantifiointi mittareihin tarjoaa käytännönläheisen lähestymismallin organisaatioille. Yhteiskunnassa tuotetaan nykyään paljon tietoa, joten datan hyödyntäminen sosiaalisen kestävyyden tuloksellisempaan implementointiin julkiseen päätöksentekoon on ajankohtainen tutkimusaihe.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa avataan kestävyyden yleistä historiaa sekä sosiaalisen kestävyyden suhdetta kestävyyden kahteen muuhun osa-alueeseen, joita ovat ympäristöllinen ja taloudellinen kestävyys. Sosiaalisen kestävyyden teoreettista pohjaa avataan myös tarkemmin tässä osiossa. Toiseksi teoreettisessa viitekehyksessä avataan mittarin käsitettä ja mittareiden roolia sekä funktionaalisia hyötyjä julkisorganisaatioissa. Viimeisessä osiossa tarkastellaan kestävyyden kirjanpitoa mittareiden avulla.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tutkimus suoritettiin vaiheittain Finkin mallin mukaisesti. Kirjallisuuskatsauksessa hyödynnettiin SCOPUS-tietokantaa. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui prosessin jälkeen yhdeksän artikkelia. Artikkelit taulukoitiin ja niistä kerättiin sosiaalisen kestävyyden mittarit niiden alkuperäisessä esitysmuodossa englanniksi. Mittarit siirrettiin kirjallisuuskatsauksen jälkeen synteesitaulukkoon, jonka jälkeen mittarit kategorisoitiin ja käännettiin suomeksi.
Kirjallisuuskatsauksen prosessista saatiin tulokseksi viisi kategoriaa ja 86 yksittäistä mittaria. Kategoriat ovat: osallisuus ja yhteisöllisyys, hyvinvointi ja turvallisuus, väestö, infrastruktuuri sekä rahoitus ja palvelut. Sosiaalinen kestävyys on mitattavissa oleva ilmiö. Analyysiluvussa sosiaalisen kestävyyden mittareita verrataan tutkielman teoreettiseen viitekehykseen ja analysoidaan niiden sopivuutta sosiaalisen kestävyyden määritelmään sekä niiden laatua mittareina.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa avataan kestävyyden yleistä historiaa sekä sosiaalisen kestävyyden suhdetta kestävyyden kahteen muuhun osa-alueeseen, joita ovat ympäristöllinen ja taloudellinen kestävyys. Sosiaalisen kestävyyden teoreettista pohjaa avataan myös tarkemmin tässä osiossa. Toiseksi teoreettisessa viitekehyksessä avataan mittarin käsitettä ja mittareiden roolia sekä funktionaalisia hyötyjä julkisorganisaatioissa. Viimeisessä osiossa tarkastellaan kestävyyden kirjanpitoa mittareiden avulla.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tutkimus suoritettiin vaiheittain Finkin mallin mukaisesti. Kirjallisuuskatsauksessa hyödynnettiin SCOPUS-tietokantaa. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui prosessin jälkeen yhdeksän artikkelia. Artikkelit taulukoitiin ja niistä kerättiin sosiaalisen kestävyyden mittarit niiden alkuperäisessä esitysmuodossa englanniksi. Mittarit siirrettiin kirjallisuuskatsauksen jälkeen synteesitaulukkoon, jonka jälkeen mittarit kategorisoitiin ja käännettiin suomeksi.
Kirjallisuuskatsauksen prosessista saatiin tulokseksi viisi kategoriaa ja 86 yksittäistä mittaria. Kategoriat ovat: osallisuus ja yhteisöllisyys, hyvinvointi ja turvallisuus, väestö, infrastruktuuri sekä rahoitus ja palvelut. Sosiaalinen kestävyys on mitattavissa oleva ilmiö. Analyysiluvussa sosiaalisen kestävyyden mittareita verrataan tutkielman teoreettiseen viitekehykseen ja analysoidaan niiden sopivuutta sosiaalisen kestävyyden määritelmään sekä niiden laatua mittareina.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8933]