Huolipuhe ja lukemiseen innostaminen Helsingin Sanomissa ja Kirjatokissa
Blomberg, Sofia (2024)
Blomberg, Sofia
2024
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma - Master´s Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121010962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121010962
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani nuorten heikentyneen lukutaidon tuottamaa yhteiskunnallista huolipuhetta lukemiseen innostamisen näkökulmasta. Nuorten lukutaidosta on keskusteltu vilkkaasti viime vuosina, sillä PISA-tulokset ovat osoittaneet suomalaisnuorten lukutaidon heikenneen. Lukutaitokeskustelu on julkista, koska lukutaidolla on suuri vaikutus yhteiskuntaan ja sen tulevaisuuteen. Tutkielmani on jakaantunut kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastelen diskurssianalyysin menetelmin sitä, miten huolipuhe on rakentunut, millaista valtaa se käyttää, millainen diskurssi huolipuhe on. Lisäksi tarkastelen huolipuheen sukupuolittuneisuutta ja, miten se voi hypoteettisesti vaikuttaa nuorten identiteettiin. Tutkin myös sitä, miten nuorten lukutaidosta puhutaan, millainen tulevaisuus lukutaidolla on ja millaisessa lukutaidon nykytilanteessa elämme. Näiden kysymysten avulla selvitän, innostaako huolipuhe lukemaan. Ensimmäisessä osassa kohdeaineistonani toimii perinteisen median, Helsingin Sanomien julkaisut nuorten lukutaidosta.
Toisessa osassa tarkastelen lukemiseen innostamista sosiaalisen median TikTok-alustalla. Käytän aineistonani KirjaTok -yhteisön tekijöiden, eli KirjaTokaajien videoita. Tarkastelen lukemiseen innostamista kyseisellä alustalla siksi, että sosiaalinen media on ottanut nuorten elämästä ison sijan, ja se väistämättä vaikuttaa nuorten lukemistottumuksiin, sillä sosiaalinen media ja älypuhelimet vievät lukemiselle tarkoitetun ajan. KirjaTokia analysoin seuraavin tutkimuskysymyksin: 1. Millaisia kotimaisia KirjaTokin tekijöitä on? 2. Millaisia videotyyppejä he tekevät? 3. Miten KirjaTok ja sen tekijät representoivat lukemista ja kirjallisuutta?
Tutkimuksessani huolipuhe ja lukemiseen innostaminen kytkeytyvät vahvasti toisiinsa. Analyysini avulla tuon esiin, miten huolipuheessa tietyt äänet saavat mediatilaa. Nuorten lukutaitoa ei ole aikaisemmin tutkittu lukemiseen innostamisen ja huolipuheen näkökulmasta sosiaalisen median TikTok-alustalla. Nuorten lukemiseen innostamista tulee tarkastella niillä alustoilla, joissa he viettävät vapaa-aikaansa.
Toisessa osassa tarkastelen lukemiseen innostamista sosiaalisen median TikTok-alustalla. Käytän aineistonani KirjaTok -yhteisön tekijöiden, eli KirjaTokaajien videoita. Tarkastelen lukemiseen innostamista kyseisellä alustalla siksi, että sosiaalinen media on ottanut nuorten elämästä ison sijan, ja se väistämättä vaikuttaa nuorten lukemistottumuksiin, sillä sosiaalinen media ja älypuhelimet vievät lukemiselle tarkoitetun ajan. KirjaTokia analysoin seuraavin tutkimuskysymyksin: 1. Millaisia kotimaisia KirjaTokin tekijöitä on? 2. Millaisia videotyyppejä he tekevät? 3. Miten KirjaTok ja sen tekijät representoivat lukemista ja kirjallisuutta?
Tutkimuksessani huolipuhe ja lukemiseen innostaminen kytkeytyvät vahvasti toisiinsa. Analyysini avulla tuon esiin, miten huolipuheessa tietyt äänet saavat mediatilaa. Nuorten lukutaitoa ei ole aikaisemmin tutkittu lukemiseen innostamisen ja huolipuheen näkökulmasta sosiaalisen median TikTok-alustalla. Nuorten lukemiseen innostamista tulee tarkastella niillä alustoilla, joissa he viettävät vapaa-aikaansa.