Tapaturmavahinkojen korvaaminen potilasvakuutuksesta
Lindberg, Maria (2024)
Lindberg, Maria
2024
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121010961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121010961
Tiivistelmä
Etenkin koronapandemian jälkeen terveydenhuollon resurssit ja työntekijöiden jaksaminen ovat nousseet yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kyseiset tekijät voivat suurentaa potilasriskien määrää ja sitä kautta lisätä potilasvahinkoja. Potilasvahingolla tarkoitetaan terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutunutta henkilövahinkoa, kuten ruumiinvammaa, sairautta tai potilaan menehtymistä. Potilasvahingosta voi aiheutua vahingon kärsineelle pitkäaikaista haittaa esimerkiksi ylimääräisten hoitokulujen tai kivun ja säryn myötä. Suomessa potilasvahingot käsitellään ja korvataan potilasvakuutuksesta, joka toimii potilaan sekä terveydenhuollon ammattilaisten suojana. Yksi potilasvahinkotyypeistä on tapaturmavahinko ja tässä tutkielmassa selvitetään, millaisia tapaturmavahinkoja potilasvakuutuksesta on korvattu vuoden 2021 aikana.
Tutkimuksen teoreettisessa osiossa käydään läpi potilasturvallisuutta ja potilasriskejä sekä tutustutaan erilaisiin potilasvahinkotyyppeihin. Tämän jälkeen toisessa teoreettisessa osiossa perehdytään potilasvakuutukseen sekä Potilasvakuutuskeskuksen toimintaan. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen dokumenttianalyysi. Tutkimusaineistona toimii vuoden 2021 potilasvakuutuksen myönteisen korvauspäätöksen saaneet tapaturmavahinkopäätökset ja -ilmoitukset. Aineisto on saatu Potilasvakuutuskeskukselta. Aineisto analysoimiseen käytettiin vertailevaa tapaustutkimusta, jossa aineistosta etsittiin yhtäläisyyksiä ja eroja.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että vuonna 2021 useimmin korvatun vahingon on aiheuttanut kaatuminen ja tyypillisin vakuutetulle aiheutunut vamma oli murtumavamma. Tyypillisiä tapaturmavahinkoon liittyviä korvauslajeja olivat ansionmenetys, uudet hoitokulut sekä aineettomat korvaukset. Korva ttavuutta arvioidessa erityinen merkitys oli tapaturman syy-yhteydellä annettuun hoitoon tai tehtyyn tutkimukseen. Vahinko saattoi tulla korvattavaksi hoitovahinkona, mikäli syy-yhteyttä tapaturmaan ei löydetty ja/tai tilanteessa olisi tullut toimia huolellisemmin. Myös aiheutuneiden uusien hoitokulujen syy-yhteyttä tapaturmaan arvioidaan viimeistään korvaushakemusvaiheessa.
Tutkimuksen teoreettisessa osiossa käydään läpi potilasturvallisuutta ja potilasriskejä sekä tutustutaan erilaisiin potilasvahinkotyyppeihin. Tämän jälkeen toisessa teoreettisessa osiossa perehdytään potilasvakuutukseen sekä Potilasvakuutuskeskuksen toimintaan. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen dokumenttianalyysi. Tutkimusaineistona toimii vuoden 2021 potilasvakuutuksen myönteisen korvauspäätöksen saaneet tapaturmavahinkopäätökset ja -ilmoitukset. Aineisto on saatu Potilasvakuutuskeskukselta. Aineisto analysoimiseen käytettiin vertailevaa tapaustutkimusta, jossa aineistosta etsittiin yhtäläisyyksiä ja eroja.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että vuonna 2021 useimmin korvatun vahingon on aiheuttanut kaatuminen ja tyypillisin vakuutetulle aiheutunut vamma oli murtumavamma. Tyypillisiä tapaturmavahinkoon liittyviä korvauslajeja olivat ansionmenetys, uudet hoitokulut sekä aineettomat korvaukset. Korva ttavuutta arvioidessa erityinen merkitys oli tapaturman syy-yhteydellä annettuun hoitoon tai tehtyyn tutkimukseen. Vahinko saattoi tulla korvattavaksi hoitovahinkona, mikäli syy-yhteyttä tapaturmaan ei löydetty ja/tai tilanteessa olisi tullut toimia huolellisemmin. Myös aiheutuneiden uusien hoitokulujen syy-yhteyttä tapaturmaan arvioidaan viimeistään korvaushakemusvaiheessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]