Coniuratio Clandestina : Naiseuden käsitys osana bakkanaaliskandaalia tasavallan ajan Roomassa

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma käsittelee roomalaista naiseuden käsitystä ja sen ilmenemistä tasavallan ajan roomalaisessa uskonnonharjoittamisessa. Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti Bacchuksen mysteerikulttia, jonka senaatti kielsi vuonna 186 eaa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka suuri merkitys sukupuolella oli senaatin päätöksen taustalla. Tutkimuksessa käytetyistä lähteistä keskeisimpiä ovat Titus Liviuksen historiateos (ab urbe condita) ja pronssitabletille tehty piirtokirjoitus senaatin päätöksestä (senatus consultum de Bacchanalibus). Kyseiset lähteet ovat keskenään hyvin erilaisia tuottamisajankohtiensa sekä ominaisuuksiensa puolesta. Liviuksen historiateos ja piirtokirjoitus senaatin päätöksestä kuitenkin täydentävät toisiaan, tarjoten tutkimukselle otolliset lähtökohdat lähdeaineiston vertailulle sekä laadulliselle sisällönanalyysille.

Tutkielman aihetta lähestytään syventymällä ensin roomalaiseen naiskäsitykseen sekä naisten uskonnolliseen toimijuuteen, minkä jälkeen tarkastelun kohteena ovat Bacchuksen kultti sekä tapahtumat, jotka johtivat senaatin päätökseen kieltää kultti. Lopuksi tutkielmassa arvioidaan mahdollisten syiden painoarvoa senaatin päätöksen taustalla. Tutkimustulokset osoittavat, että sukupuolella ei todennäköisesti ollut yksittäisenä tekijänä suurinta painoarvoa senaatin päätöksen taustalla. Sen sijaan sukupuolen merkitys ilmenee lähinnä kulttiin yhdistetyissä kielteisissä mielleyhtymissä, jotka vastaavat pitkälti naisiin yhdistettyjä negatiivisia piirteitä. Salaliitto sekä luottamuspula puolestaan näyttäytyivät merkittävänä uhkana sekä Liviuksen historiateoksessa että piirtokirjoituksessa. Senaatin päätöksen voidaan arvioida johtuneen monen tekijän yhtälöstä, joka uhkasi roomalaisen yhteiskunnan valta- ja lojaalisuussuhteita sekä tasapainoa.