Toisen korjaukset symmetrisessä podcastkeskustelussa : keskustelunanalyyttinen tarkastelu yhteisen ymmärryksen rakentamisesta joovai?-podcastissa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan symmetrisessä podcastkeskustelussa tuotettuja toisen korjauksia. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia toisen korjauksia symmetrisessä podcastkeskustelussa tehdään, miten ne ratkaistaan sekä millaisissa podcastvuorovaikutuksen ongelmatilanteissa toisen korjauksia esiintyy.

Tutkielman aineistona toimii Jami Kiskosen, Daniel Klimscheffskij’n ja Veeti Ossin julkaiseman joovai?-podcastin toisen tuotantokauden 10. jakso, joka on julkaistu sosiaalisen median musiikkialusta Spotifyssa 31.8.2021. Aineiston rajaus perustuu siihen, että jakso on ajalta, jolloin joovai?-podcast on ollut aktiivisesti käynnissä. Se ilmentää podcastille tyypillistä vuorovaikutusta, sillä esimerkiksi tieto podcastin päättymisestä ei vaikuta sen sisältöön tai rakenteeseen. Aineisto on litteroitu keskustelunanalyysin merkintätapaa noudattaen. Litteraattikatkelmat havainnollistavat tutkielmassa, millaisia toisen korjauksia aineistossa esiintyy.

Tutkielman teoreettinen viitekehys ja menetelmä pohjautuvat korjausjäsennykseen, joka on yksi keskustelunanalyysin tunnistamista jäsennysmuodoista. Tutkielma tuo suomalaiseen keskusteluntutkimukseen uuden näkökulman tarkastelemalla symmetristä podcastvuorovaikutusta, joka yhdistää arkikeskustelun ja institutionaalisen keskustelun piirteitä ainutlaatuisella tavalla. Lisäksi se tuottaa tietoa podcastkontekstin vaikutuksesta vuorovaikutuksen rakenteisiin ja käytäntöihin.

Tutkielman tulokset osoittavat, että podcast- ja arkikeskustelulla on monia yhteisiä piirteitä. Niissä esiintyy aiemmassakin keskusteluntutkimuksessa tunnistettuja korjaustyyppejä. Lisäksi aineistona käytetty podcastkeskustelu sisältää arkikeskustelun tapaan spontaaneja ja ennakoimattomia käänteitä, jotka luovat korjausaloitteille tilaa ja tarpeen. Käy myös ilmi, että aineiston keskustelu poikkeaa arkikeskustelusta siten, että se sisältää vain vähän avoimia korjausaloitteita. Tähän yhdistyneenä aineiston ymmärrysehdokkaiden runsaslukuisuus tukee päätelmää siitä, että intersubjektiivisuuden ylläpito on tekstilajissa tärkeä tavoite, ja onnistuessaan se yhdistää keskustelijoita sekä toisiinsa että yleisöönsä.