Tieteellisten artikkeleiden hakujärjestelmien piirteet ja erot: Vertailu neljästä hakujärjestelmästä
Mäkelä, Tuomas (2024)
2024
Tietojenkäsittelyopin maisteriohjelma - Master's Programme in Computer Science
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024120910879
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024120910879
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käy läpi tietokantojen hakujärjestelmien ominaisuuksia ja tutkii miten neljä erilaista hakujärjestelmää hyödyntävät käyttäjille hyviä ominaisuuksia. Verrattavat tietokannat ovat Andor, ACM Digital Library, ProQuest ja Google Scholar. Näiden tietokantojen hakujärjestelmistä tutkitaan tuloksia kolmen eri hakukyselyn avulla. Hakukyselyillä halutaan selvittää, millaisia tuloksia tietokannoista saadaan. Nämä hakukyselyt ovat ”database”, ”science research” ja ”artificial intelligence”, ne suoritetaan jokaisessa verrattavassa hakujärjestelmässä. Hakukyselyt suoritetaan käyttämällä hakujärjestelmien oletusvalintoja. Hakujärjestelmien hakutuloksista tutkitaan sitä, minkälaisia hakutuloksia tietokannat tarjosivat hakukyselyihin. Samalla tutkitaan, minkälaisia ominaisuuksia hakujärjestelmät sisältävät ja miten hakutuloksia pystyy rajaamaan.
Hakutuloksista huomattiin, että hakujärjestelmät toimivat eri tavoin, esimerkiksi tieteellisten artikkeleiden löytyvyyden suhteen. Andor ja ProQuest palauttivat paljon hakutuloksia, mutta suhteellisesti ne palauttivat vähemmän tieteellisiä artikkeleita näillä tutkimuksen kriteereillä. ACM Digital Library sisälsi vähiten aineistoa hakukyselyissä, mutta se palautti suhteellisesti eniten tieteellisiä artikkeleita. Google Scholar ei varsinaisesti luokittele hakutuloksiaan, koska se ei itsessään sisällä aineistoa, vaan se etsii tietoa toisista tietokannoista.
Ominaisuuksiltaan hakujärjestelmät Andor, ACM Digital Library ja ProQuest olivat enimmäkseen samankaltaisia, ne tarjosivat muun muassa samankaltaisia hakutuloksien rajaamismahdollisuuksia. Google Scholar oli verraten toisiin hakujärjestelmiin puutteellinen hakutuloksien rajaamisessa. Toinen suurempi eroavaisuus oli se, että ACM Digital Library käytti oletuksena ”recency”-järjestystä hakutuloksissa, eli se järjesti hakutulokset tuoreuden mukaan. Muut hakujärjestelmät käyttivät oletuksena relevanssijärjestystä hakutuloksissa.
Hakutuloksista huomattiin, että hakujärjestelmät toimivat eri tavoin, esimerkiksi tieteellisten artikkeleiden löytyvyyden suhteen. Andor ja ProQuest palauttivat paljon hakutuloksia, mutta suhteellisesti ne palauttivat vähemmän tieteellisiä artikkeleita näillä tutkimuksen kriteereillä. ACM Digital Library sisälsi vähiten aineistoa hakukyselyissä, mutta se palautti suhteellisesti eniten tieteellisiä artikkeleita. Google Scholar ei varsinaisesti luokittele hakutuloksiaan, koska se ei itsessään sisällä aineistoa, vaan se etsii tietoa toisista tietokannoista.
Ominaisuuksiltaan hakujärjestelmät Andor, ACM Digital Library ja ProQuest olivat enimmäkseen samankaltaisia, ne tarjosivat muun muassa samankaltaisia hakutuloksien rajaamismahdollisuuksia. Google Scholar oli verraten toisiin hakujärjestelmiin puutteellinen hakutuloksien rajaamisessa. Toinen suurempi eroavaisuus oli se, että ACM Digital Library käytti oletuksena ”recency”-järjestystä hakutuloksissa, eli se järjesti hakutulokset tuoreuden mukaan. Muut hakujärjestelmät käyttivät oletuksena relevanssijärjestystä hakutuloksissa.