Sosiaalisen median käytön vaikutus affektiiviseen polarisaatioon: Puolueiden kannattajien suhtautuminen vihreisiin ja perussuomalaisiin eduskuntavaaleissa 2023

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan sosiaalisen median vaikutusta puolueiden kannattajien affektiiviseen polarisaatioon perussuomalaisia ja vihreitä kohtaan vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Tavoitteena on selvittää, onko sosiaalisen median käytöllä vaikutusta siihen, suhtautuvatko puolueiden kannattajat perussuomalaisiin ja vihreisiin kielteisesti tai myönteisesti. Affektiivisen polarisaation kasvusta kannetaan yhä enemmän huolta ja sosiaalista mediaa on pidetty yhtenä sitä selittävänä tekijänä.

Affektiivinen polarisaatio on yleensä ymmärretty sosiaalisen identiteetin teorian kautta, joka toimi myös tämän tutkielman teoreettisena viitekehyksenä. Sosiaalisen identiteetin teoria katsoo, että ihmisten identiteetit muovautuvat ryhmäkontekstissa sisä- ja ulkoryhmien perusteella, jossa samanlaisia piirteitä omaavat ihmiset nähdään osana omaa sisäryhmää ja ulkoryhmään luokitellaan vastaavasti piirteiltään erilaiset ihmiset. Affektiivisen polarisaation kontekstissa identifioituminen ryhmiin voi herättää myönteisiä tunteita omaa sisäryhmää ja puolestaan kielteisiä tunteita ulkoryhmää kohtaan.

Tutkielman aineistona käytetään vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimusaineistoa ja tutkielman analyysi toteutetaan kuvailevilla ja selittävillä kvantitatiivisilla menetelmillä. Kuvailevana menetelmänä käytetään ristiintaulukointia, jolla tarkastellaan puolueiden kannattajien mielipiteiden jakautumista vihreitä ja perussuomalaisia kohtaan puoluekannan perusteella. Selittävänä menetelmänä käytetään logistista regressioanalyysiä, jolla selvitetään sosiaalisen median käytön vaikutusta puolueiden kannattajien suhtautumiseen vihreisiin ja perussuomalaisiin.

Tutkielman tulokset osoittavat, että vihreiden ja perussuomalaisten kannattajakunnat ovat toisiinsa hyvin kielteisesti asennoituneita. Muiden puolueiden kannattajien suhtautuminen näihin puolueisiin seuraa pääasiassa niiden ideologisia linjauksia. Sosiaalisen median aktiivinen käyttö ja vaalien seuraaminen sosiaalisen median kanavista ovat yhteydessä kielteisiin asenteisiin näitä puolueita kohtaan, mutta sosiaaliseen mediaan luottaminen puolestaan myönteisempiin. Sitä missä määrin suhtautuminen riippuu juuri tunneperustaisesta polarisaatiosta tai kehen puolueissa asenteet tarkalleen ottaen kohdistuvat ei tässä tutkielmassa pyritty vastaamaan, mutta keskeiset huomiot osoittavat sosiokulttuurisen ulottuvuuden ilmentävän osaltaan kahtiajakautuneisuutta, jota sosiaalinen media mahdollisesti vahvistavaa niin sisä- kuin ulkoryhmien osalta.