Sensitiivinen sisältö ja sen kääntäminen lastenkirjassa
Niininen, Mirva (2024)
2024
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024120510817
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024120510817
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen sensitiivisyysluentaa (sensitivity reading) käännöskirjallisuuden, ja erityisesti uudelleenjulkaistavan kirjallisuuden, kontekstissa. Tutkielman tavoitteena on määritellä sensitiivisyysluentaa tarkemmin käsitteenä ja tutkia, miten se ilmenee valikoidussa aineistossa ja mitä kielensisäisen kääntämisen piirteitä siihen sisältyy.
Tutkimuksen taustana on lastenkirjallisuuden tutkimus, jota käsittelen lapsille kääntämisen ja lastenkirjojen mukauttamisen näkökulmasta. Lastenkirjojen mukauttaminen on yleistä lapsille käännettäessä, ja kieli- ja kulttuurierojen lisäksi mukauttamisen syynä on usein lapsille sopivuus. Taustoitan tutkimusta myös kielensisäisen kääntämisen eli saman kielen sisällä kääntämisen näkökulmasta. Kielensisäisesti käännettäessä tekstiä mukautetaan enemmän kuin kieltenvälisessä kääntämisessä, mitä kuvaan uudelleenkirjoittamisen käsitteellä. Pyrin määrittelemään käsitteiden tasolla myös, mistä sensitiivisyysluennassa ja -lukijuudessa on kyse.
Tutkimuksen aineisto koostuu Roald Dahlin lastenkirjan The BFG (suom. Iso kiltti jätti) kahdesta eri englanninkielisestä painoksesta: vuonna 1982 ilmestyneestä alkuteoksesta ja sen samannimisestä, vuonna 2022 uudistetusta laitoksesta. Aineistosta on kerätty kaikki siihen sensitiivisyyssyistä tehdyt muutokset vertailemalla painoksia toisiinsa aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Nämä muutokset on ensin nimetty ja luokiteltu kuvaavasti, minkä jälkeen niitä on tarkasteltu kielensisäisen kääntämisen näkökulmasta.
Tutkimuksen perusteella sensitiivisyysluenta ilmenee aineistossa vähemmistöihin, sukupuoleen, ulkonäköön, kielenkäyttöön, väkivaltaisuuteen, tabuaiheisiin ja sosiaaliseen asemaan liittyvinä muutoksina. Muutoksia määrittävät erityisesti inklusiivisuus eli osallisuus, kontekstisidonnaisuus sekä yksityisen ja yleisen merkityksen erottaminen. Nämä piirteet tulivat esille useimpien muutosten yhteydessä, vaikka aineisto sisälsi myös kohtia, jotka oli poistettu pelkästään epäsopivina. Muutoksiin sisältyi lisäksi joitain kielensisäisen kääntämisen piirteitä, mutta toisaalta niistä puuttui joitain olennaisia kielensisäiseen kääntämiseen liittyviä piirteitä.
Tutkimuksen taustana on lastenkirjallisuuden tutkimus, jota käsittelen lapsille kääntämisen ja lastenkirjojen mukauttamisen näkökulmasta. Lastenkirjojen mukauttaminen on yleistä lapsille käännettäessä, ja kieli- ja kulttuurierojen lisäksi mukauttamisen syynä on usein lapsille sopivuus. Taustoitan tutkimusta myös kielensisäisen kääntämisen eli saman kielen sisällä kääntämisen näkökulmasta. Kielensisäisesti käännettäessä tekstiä mukautetaan enemmän kuin kieltenvälisessä kääntämisessä, mitä kuvaan uudelleenkirjoittamisen käsitteellä. Pyrin määrittelemään käsitteiden tasolla myös, mistä sensitiivisyysluennassa ja -lukijuudessa on kyse.
Tutkimuksen aineisto koostuu Roald Dahlin lastenkirjan The BFG (suom. Iso kiltti jätti) kahdesta eri englanninkielisestä painoksesta: vuonna 1982 ilmestyneestä alkuteoksesta ja sen samannimisestä, vuonna 2022 uudistetusta laitoksesta. Aineistosta on kerätty kaikki siihen sensitiivisyyssyistä tehdyt muutokset vertailemalla painoksia toisiinsa aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Nämä muutokset on ensin nimetty ja luokiteltu kuvaavasti, minkä jälkeen niitä on tarkasteltu kielensisäisen kääntämisen näkökulmasta.
Tutkimuksen perusteella sensitiivisyysluenta ilmenee aineistossa vähemmistöihin, sukupuoleen, ulkonäköön, kielenkäyttöön, väkivaltaisuuteen, tabuaiheisiin ja sosiaaliseen asemaan liittyvinä muutoksina. Muutoksia määrittävät erityisesti inklusiivisuus eli osallisuus, kontekstisidonnaisuus sekä yksityisen ja yleisen merkityksen erottaminen. Nämä piirteet tulivat esille useimpien muutosten yhteydessä, vaikka aineisto sisälsi myös kohtia, jotka oli poistettu pelkästään epäsopivina. Muutoksiin sisältyi lisäksi joitain kielensisäisen kääntämisen piirteitä, mutta toisaalta niistä puuttui joitain olennaisia kielensisäiseen kääntämiseen liittyviä piirteitä.