OMOP-hallintamallin kehitys : Tiedon ja liiketoimintaprosessien hallinta OMOP-tutkimustietokannan hyödyntämisen ja kehittämisen hallinnassa

Abstract

Kansainvälisen terveydenhuollon tutkimuksen tekeminen on haastavaa yhteisten standardien ja toimintatapojen puuttuessa. Observational Medical Outcomes Partnership -projektissa luotiin yhtenäinen OMOP-tietomalli, joka mahdollistaa vertailukelpoisen tutkimuksen tekemisen kaikkien niiden toimijoiden kesken, jotka vievät terveystiedot OMOP-tietomallin mukaiseen muotoon. OMOP-tietomallin mukainen kehitys on Suomessa melko uutta, mutta sen mahdollisuudet on tunnistettu laajalti. Tietomallin mukainen kehitys pohjautuu vakioituihin kehityskäytäntöihin, mutta laajemmin kehityksen ympärillä tapahtuvaa hallintaa ei ole määritelty aiemmissa tutkimuksissa.

Tämän työn tavoitteena on selkeyttää OMOP-tutkimustietokannan hyödyntämisen ja kehittämisen hallintaa luomalla OMOP-hallintamalli. Mallin kehitystyö pohjautuu tiedonhallinnan ja liiketoimintaprosessien hallinnan teorioihin. Tiedonhallinta kattaa organisaation tietoon liittyvät toiminnot, kuten datan keräämisen, käsittelyn ja tallentamisen. Tiedonhallintamallin avulla voidaan varmistaa, että data on hallittu tehokkaasti, turvallisesti ja johdonmukaisesti koko tiedon elinkaaren ajan. Tiedonhallinnan johtaminen tapahtuu roolien ja vastuualueiden sekä toimintatapojen määrittämisen kautta.

Toisaalta OMOP-tutkimustietokannan kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyy myös toimintatapoja ja prosesseja, jotka vaativat yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Näiden hallintaan on löydetty toimintatapoja liiketoimintaprosessien hallinnan teoriasta. Liiketoimintaprosessienhallinta on johtamisen menetelmä, joka keskittyy nykyisten prosessien suunnitteluun, hallintaan, analysointiin ja optimointiin. Liiketoimintaprosesseja voidaan luokitella niiden monimutkaisuuden perusteella ja esimerkiksi tietointensiivisiä prosesseja hallitaan eri tavalla kuin perinteisiä liiketoimintaprosesseja. Tietotyöhön liittyvien prosessien kehittämisen keskiössä on yhteistyön tukeminen ja prosessien joustavuuden varmistaminen. Siten tietointensiivisissä prosesseissa, kuten OMOP-tutkimustietokannan kehittämisessä, korostuu tarve sovittaa yhteen eri toimijoiden asiantuntemus ja varmistaa tehokas tiedonvaihto.

Tutkimus on toteutettu suunnittelututkimuksena, jolloin tutkimus käsittää OMOP-hallintamallin kehityksen. Tutkimuksen kohdeorganisaatio on HUS, joka on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. OMOP-tutkimustietokannan hyödyntäminen ja kehittäminen on osa HUSin tutkimustoimintaa. Mallin kehitystä toteutettiin kehityspalaverien muodossa, joihin osallistui sekä kohdeorganisaation, että asiantuntijaorganisaation edustajia. Tutkimuksen aineistona hyödynnettiin mallin kehityksen kuvaamisessa kokousmuistiinpanoja ja mallin arvioinnissa puolistrukturoituja haastatteluja. Kokousmuistiinpanojen avulla kuvattiin kehitetyssä artefaktissa tehtyjä valintoja, kun taas haastatteluissa arvioitiin mallin mahdollisia hyötyjä ja kehitysehdotuksia.

Kehitetty artefakti koostuu neljästä keskeisestä osasta: roolikuvauksista, prosessikaavioista, RACI-taulukoista ja kokouskäytännöistä. Roolikuvaukset selkeyttävät OMOP-tutkimustietokannan kehitykseen ja hyödyntämiseen liittyviä vastuita, mikä tukee päätöksentekoa, resurssien käyttöä ja yhteistyötä. Prosessikaaviot kuvaavat selkeästi tiedon hyödyntämiseen ja kehittämiseen liittyvät vaiheet. RACI-taulukot tukevat vastuiden kuvaamista tarkemmalla tasolla, jolloin eri roolien merkitys eri vastuiden kannalta selkeytyy. Määritetyt kokouskäytännöt pohjautuvat ketteriin menetelmiin, mikä mahdollistaa tietointensiivisen työn hallinnan, jota ei pysty määrittelemään vaiheittaisena prosessina. Yhdessä artefaktin eri osa-alueet tukevat kohdeorganisaation OMOP-tutkimustietokannan hyödyntämisen ja kehittämisen ympärillä tapahtuvaa hallintaa.