Computational Color Constancy : Using spectral domain to aid color constancy for RGB images
Koskinen, Samu (2025)
Koskinen, Samu
Tampere University
2025
Tieto- ja sähkötekniikan tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Computing and Electrical Engineering
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2025-01-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3735-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3735-3
Tiivistelmä
Valkotasapainoa on tutkittu jo pitkän aikaa, mutta tutkimusalueella on silti vielä parannettavaa. Tämä koskee etenkin haastavia kuvaustilanteita, joissa jokin kromaattinen väri hallitsee maisemaa. Parhaat algoritmit pystyvät käsittelemään suurimman osan tilanteista, mutta teollisuudella on silti tavoite saada loputkin tilanteet korjattua, jotta ongelmasta saataisiin loppukäyttäjille mahdollisimman näkymätön. Tämä tavoite vaatii uudenlaista tapaa ajatella valkotasapainoa ja sen haasteita.
Tämä väitöskirja kattaa kirjoittajan tutkimuksen laskennallisen valkotasapainon aihealueesta. Sisältö alkaa esittelemällä väriprosessoinnin ja valkotasapainon perusteet yleisellä tasolla, jotta kuvaillut työkalut voidaan ymmärtää. Keskeisin osa väitöskirjaa sisältää uusien menetelmien esittelyn, joita voidaan käyttää valkotasapainoalgoritmien parantamiseen. Ensimmäiseksi kuvataan datan simulointiin kehitetty reverse pipeline -algoritmi, joka mahdollistaa potentiaalisesti kymmenien prosenttien parannuksen valkotasapainoalgoritmien tarkkuuteen. Toinen menetelmä esittää nykyisten kuvatietoaineistojen vääristymän ja antaa siihen korjausmenetelmän. Sama menetelmä mahdollistaa myös kaikkien aineistojen yhdistämisen sekä niiden kohdistamisen tietylle kameramallille. Suorat hyödyt valkotasapainon tarkkuudessa ovat 5% luokkaa, mutta toinen oleellinen hyöty on käsitys hyväksyttävästä jakaumasta erilaisia valonlähteitä ja millaisia valolähteitä käytettävissä tietolähteissä tulisi ylipäätään käyttää. Lisäksi väitöskirjassa esitellään uusi tapa valkotasapainon arviointiin käyttämällä yhden pikselin kokoista spektrisensoria. Sillä on mahdollista saada huomattava hyöty valkotasapainon määrittelyyn, kuten myöhemmin esitetään. Työ kattaa myös optimaalisen tuotteistettavissa olevan sensorimallin etsimisen. Sillä on mahdollista saavuttaa 39%–74% hyöty haastavassa 95. persentiilin tapauksessa.
Kaikki kehitetyt työkalut hyödyntävät spektraalista tietoa. Tyypillisin tapa on muuntaa RGB-kuvat spektrikuviksi, jotta jatkoprosessointi helpottuu. Useimpia esiteltyjä työkaluja voidaan käyttää myös yhdessä, jolloin hyödyt kertaantuvat.
Tämä väitöskirja kattaa kirjoittajan tutkimuksen laskennallisen valkotasapainon aihealueesta. Sisältö alkaa esittelemällä väriprosessoinnin ja valkotasapainon perusteet yleisellä tasolla, jotta kuvaillut työkalut voidaan ymmärtää. Keskeisin osa väitöskirjaa sisältää uusien menetelmien esittelyn, joita voidaan käyttää valkotasapainoalgoritmien parantamiseen. Ensimmäiseksi kuvataan datan simulointiin kehitetty reverse pipeline -algoritmi, joka mahdollistaa potentiaalisesti kymmenien prosenttien parannuksen valkotasapainoalgoritmien tarkkuuteen. Toinen menetelmä esittää nykyisten kuvatietoaineistojen vääristymän ja antaa siihen korjausmenetelmän. Sama menetelmä mahdollistaa myös kaikkien aineistojen yhdistämisen sekä niiden kohdistamisen tietylle kameramallille. Suorat hyödyt valkotasapainon tarkkuudessa ovat 5% luokkaa, mutta toinen oleellinen hyöty on käsitys hyväksyttävästä jakaumasta erilaisia valonlähteitä ja millaisia valolähteitä käytettävissä tietolähteissä tulisi ylipäätään käyttää. Lisäksi väitöskirjassa esitellään uusi tapa valkotasapainon arviointiin käyttämällä yhden pikselin kokoista spektrisensoria. Sillä on mahdollista saada huomattava hyöty valkotasapainon määrittelyyn, kuten myöhemmin esitetään. Työ kattaa myös optimaalisen tuotteistettavissa olevan sensorimallin etsimisen. Sillä on mahdollista saavuttaa 39%–74% hyöty haastavassa 95. persentiilin tapauksessa.
Kaikki kehitetyt työkalut hyödyntävät spektraalista tietoa. Tyypillisin tapa on muuntaa RGB-kuvat spektrikuviksi, jotta jatkoprosessointi helpottuu. Useimpia esiteltyjä työkaluja voidaan käyttää myös yhdessä, jolloin hyödyt kertaantuvat.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4929]