Teollisuuspalojen ennaltaehkäisemisen kehittäminen

Abstract

Tulipalot teollisuudessa voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja terveydelle, ympäristölle ja omaisuudelle. Boliden Harjavallassa tavoitteena on tulipalojen ja niihin liittyvien vaaratilanteiden vähentäminen. Erityisesti kuparisulatto ja elektrolyysi ovat kohteita, joiden paloturvallisuutta on tarpeen kehittää. Paloriskiä alueella lisäävät prosessin erityispiirteet, kuten korkeat lämpötilat, sula metalli ja suuret sähkövirrat. Diplomityön tavoitteena on tunnistaa kohdeyrityksen kehityskohteet paloturvallisuuden parantamiseksi sekä kehittää tulipalojen ja niihin liittyvien vaaratilanteiden tutkintaprosessia.

Työssä toteutettiin paloturvallisuutta edistävien toimenpiteiden tarkastelu kirjallisuuskatsauksen avulla. Paloturvallisuuden lainsäädännöstä, standardeista ja paloriskiä vähentävistä toimenpiteistä laadittiin yhteenvedot, joiden pohjalta luotiin haastattelupohja kohdeyrityksen paloturvallisuuden nykytilan ja kehityskohteiden selvittämiseen. Lisäksi työssä kehitettiin tulipaloihin liittyvää kohdeyrityksen sisäistä onnettomuustutkintaa. Tutkimuksessa vertailtiin erilaisia onnettomuustutkintamenetelmiä. Vertailun pohjalta valittiin ja lokalisoitiin sopivat tutkintamenetelmät kohdeyrityksen tarpeisiin. Lopuksi kehitetty tutkintamenetelmäpohja pilotoitiin oikean tulipalotilanteen avulla, jolla varmistuttiin tutkintamenetelmän toimivuudesta kohdeyrityksen tulipalojen tutkintaan.

Boliden Harjavallan paloturvallisuuden kehityskohteita tarkasteltiin neljällä eri osa-alueella: pelastussuunnitelma, ennaltaehkäisevät toimenpiteet, palon seurauksia rajoittavat toimenpiteet sekä onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta. Haastatteluiden perusteella pelastussuunnitelman kehittämiseksi suositellaan osastokohtaisia pelastussuunnitelmia ja niiden sisällön viestinnän lisäämistä henkilöstölle. Kohdeyrityksessä kannattaa erityisesti panostaa tulipaloja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ylläpitoon ja kehittämiseen. Palon seurauksia rajoittavat toimenpiteet on pääasiassa otettu hyvin huomioon, mutta esimerkiksi paloturvallisten materiaalien käyttöä suositellaan lisättävän. Lisäksi tulipalojen tutkintaa on tarpeen kehittää systemaattisemmaksi, ja toimenpiteiden seurantaa on tehostettava.

Onnettomuustutkintamenetelmiksi valittiin palokolmio, STEP (engl. Sequential Timed Events Plotting) ja MTO (ruots. Människa, Teknik, Organisation)/suojausanalyysi. Valitut tutkintamenetelmät ovat esitysmuodoltaan graafisia, helposti ymmärrettäviä ja ne soveltuvat onnistumisten tarkasteluun, joten ne sopivat kohdeyrityksen tulipalojen tutkintaan. Pilotointiin liittyvän kyselyn vastausten perusteella tutkimuksessa luotu tutkintamenetelmäpohja sopii selkeyttämään tulipalojen tutkintaprosessia. Valituista menetelmistä STEP sisältää aikajanan, joka auttaa tapahtumien kulun hahmottamisessa. Menetelmät selkeyttävät tutkintaa ja tuovat siihen systemaattisuutta. Menetelmäpohja on liitettävä osaksi nykyistä raportointijärjestelmää, jotta menetelmän käyttö olisi mahdollisimman sujuvaa ja se saataisiin osaksi kohdeyrityksen tulipalojen ja niihin liittyvien vaaratilanteiden tutkintaa. Laadukas tulipalojen tutkinta auttaa kohdeyritystä saavuttamaan tavoitteensa tulipalojen vähentämisessä.