Tietojärjestelmien merkitys tilintarkastajalle : Rahanpesulaki ja ilmoitusvelvollisuus

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla asiakkaan tuntemiseen ja rahanpesun estämiseen tarkoitettujen tietojärjestelmien merkitystä ja käyttöön tai käyttämättömyyteen vaikuttavia syitä pienten tilintarkastusalan toimijoiden keskuudessa tilintarkastusalan ja -työn laajemmassa kokonaisuudessa. Kiinnostus erityisesti pieniin toimijoihin tarkentui kahden ensimmäisen haastattelun aikana, koska haastatteluissa nousi esille odottamattoman paljon näiden ilmoitusvelvollisten asemaan liittyviä havaintoja. Tutkimus koostuu teoreettisestä viitekehyksestä, tutkimusmenetelmän kuvauksesta sekä aineista tehtyjen havaintojen esittelystä sekä niistä tehdyistä johtopäätöksistä.

Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltäviä keskeisiä käsitteitä ovat rahanpesu, ilmoitusvelvollisuus, tilintarkastaja sekä tietojärjestelmä. Keskeisten käsitteiden määritelmillä ja kuvauksilla pyritään luomaan kuva ilmiötä ympäröivästä todellisuudesta ja ilmiölle keskeisten toimijoiden keskinäisistä vaikutussuhteista. Käsitteiden ohella kuvaillaan myös ilmiöön keskeisesti liittyvää sääntelyä, erityisesti lakia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä sekä tilintarkastuslakia. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään päämies-agenttiteorian määritelmää sekä soveltamista tilintarkastusalaan ja ilmoitusvelvollisen tilintarkastajan asemaan.

Tutkimusote on kvalitatiivinen eli laadullinen, koska siinä kuvaillaan tilintarkastajien ajatuksia, kokemuksia ja uskomuksia. Kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillisesti tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastatteluihin osallistui viisi henkilöä, kolme KHT-tilintarkastajaa, alle 15 työntekijän tilintarkastusyhteisöä edustava HT-tarkastaja sekä asiakkaan tuntemisen toimintoihin erikoistuneen ohjelmistoyrityksen edustaja. Jokainen haastattelu toteutettiin yksitellen, jotta haastateltavien vastaukset eivät vaikuttaisi toisiinsa aineistonkeruuvaiheessa. Haastattelut toteutettiin sekä suullisesti että kirjallisesti ja suulliset tapaamiset nauhoitettiin ja litteroitiin. Haastateltavat eivät esiinny tutkimuksessa nimillään vaan heihin viitataan haastattelujärjestyksen mukaan.

Aineiston perusteella asiakkaan tuntemisen ja rahanpesun estämisen tietojärjestelmien merkitys on yksin liiketoimintaa harjoittaville tilintarkastusalan toimijoille vielä vähäinen, koska tietojärjestelmien ominaisuuksia ei pidetä tarpeeksi hyödyllisinä, käyttöönotto on kallista ja aikaa vievää ja nykyiseen menettelytapaan ollaan tyytyväisiä ja sen katsotaan täyttävän päämiehen agentille asettamat velvollisuudet. Tietojärjestelmän merkitys ilmoitusvelvollisuuden täyttämisessä on kuitenkin suurempi pienellä tilintarkastusyhteisöllä, jolle asiakasmäärä ja jatkuvan seurannan vaatimus tekee manuaalisesta asiakkaan tuntemisprosessista mahdottoman. Nykyinen lainsäädäntö kuitenkin estää tietojärjestelmien täyden hyödyn saavuttamisen ja siten myös saattaa vaikuttaa agenttien toteuttaman seurannan laatuun. Sekä tietojärjestelmien tuottaja, että tilintarkastajat uskovat tietojärjestelmien merkityksen kasvavan tilintarkastusalalla lähitulevaisuudessa joko lainsäädännön pakottamana tai kollegoiden suosituksesta. Tutkimuksen mukaan päämies-agenttisuhteen kannalta olisi tärkeää, että informaation epäsymmetriaa lainsäätäjän ja valvontaviranomaisen sekä tilintarkastajan välillä kavennettaisiin niin, että pakottavassa sääntelyssä ja sen tulkinnassa otettaisiin paremmin huomioon tilintarkastusalan erityispiirteet ja agenttina toimiva tilintarkastaja saisi enemmän resursseja ja tarkempaa ohjausta päämiehen vaatimusten täyttämiseen.