Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta: mihin tutkimukset ovat keskittyneet? : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Manninen, Sini; Niemelä, Jessi-Maria; Paalanen, Iida (2024)
Manninen, Sini
Niemelä, Jessi-Maria
Paalanen, Iida
2024
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024120210685
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024120210685
Tiivistelmä
Lapsuudessa omaksuttu fyysisesti aktiivinen elämäntapa tarjoaa vankan pohjan elinikäiselle liikkumiselle. Fyysisellä aktiivisuudella on myönteisiä terveysvaikutuksia jo lapsuudessa. Se muun muassa edistää motoristen, psyykkisten ja sosiaalisten taitojen kehitystä.
Tässä tutkimuksessa syvennyttiin lasten liikuntaan. Tarkoituksena oli selvittää, millaista tutkimusta lasten liikunnasta on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tutkimus pohjautui vertaisarvioituihin tieteellisiin artikkeleihin. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sisällönanalyysia ja teemoittelua. Aineistoista nousseita teemoja oli seitsemän: fyysinen aktiivisuus, motoriset taidot, aktiivisuuden seurantalaitteet, liikuntakasvatus ohjaavissa asiakirjoissa ja henkilöstön rooli, liikunnan rooli monimuotoisten lasten osallistumisessa, oppimisympäristöt sekä istuma-aika.
Tuloksista voitiin todeta, että aikaisempi tutkimus lasten liikunnasta painottui fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä oppimisympäristöihin. Muitakin teemoja sivuttiin tutkimuksissa, mutta pääpaino oli näissä kolmessa teemassa. Vanhempien rooli esiintyi ohimenevästi tutkimuksissa, ja se kaipaisi lähempää tarkastelua ja jatkotutkimusta. Voitiin myös todeta, että tutkimukset olivat melko yksipuolisia, eikä niissä juurikaan tarkasteltu erityistarpeita tai yksilöllisiä tekijöitä.
Tässä tutkimuksessa syvennyttiin lasten liikuntaan. Tarkoituksena oli selvittää, millaista tutkimusta lasten liikunnasta on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tutkimus pohjautui vertaisarvioituihin tieteellisiin artikkeleihin. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sisällönanalyysia ja teemoittelua. Aineistoista nousseita teemoja oli seitsemän: fyysinen aktiivisuus, motoriset taidot, aktiivisuuden seurantalaitteet, liikuntakasvatus ohjaavissa asiakirjoissa ja henkilöstön rooli, liikunnan rooli monimuotoisten lasten osallistumisessa, oppimisympäristöt sekä istuma-aika.
Tuloksista voitiin todeta, että aikaisempi tutkimus lasten liikunnasta painottui fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä oppimisympäristöihin. Muitakin teemoja sivuttiin tutkimuksissa, mutta pääpaino oli näissä kolmessa teemassa. Vanhempien rooli esiintyi ohimenevästi tutkimuksissa, ja se kaipaisi lähempää tarkastelua ja jatkotutkimusta. Voitiin myös todeta, että tutkimukset olivat melko yksipuolisia, eikä niissä juurikaan tarkasteltu erityistarpeita tai yksilöllisiä tekijöitä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8935]