Toimeentulotuelle annetut merkitykset : Nettikeskustelijoiden mielipiteitä toimeentulotuen vastikkeellisuuden lisäämisestä ja sen oikeudenmukaisuudesta

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen toimeentulotuelle annettuja merkityksiä sekä toimeentulotuen vastikkeellisuuden lisäämistä koskevia mielipiteitä. Tutkielman innoittajana on toiminut Pääministeri Petteri Orpon vuoden 2023 hallitusohjelma ja sen toimeentulotukea koskevien kirjausten ympärille syntynyt keskustelu. Hallitusohjelma sisältää useita kirjauksia, joiden toteutuminen tekisi toimeentulotuesta entistä vastikkeellisemman tuen. Hallitus kertoi muun maussa selvittävänsä, voitaisiinko toimeentulotuki evätä kokonaan esimerkiksi työstä tai koulutuksesta kieltäytymisen seurauksena. Aikaisemmassa tutkimuksessa on havaittu, että suomalaiset ovat perinteisesti olleet hyvinvointivaltion vahvoja kannattajia ja huono-osaisiin ihmisiin on suhtauduttu pääosin positiivisesti. Ehdotus toimeentulotuen epäämisestä kokonaan kuvastaa kuitenkin toimeentulotukeen liittyvien asenteiden tiukentumista. Tämän takia on tärkeää tarkastella, millaisia merkityksiä ihmiset toimeentulotuelle antavat ja mitä mieltä he ovat tuen vastikkeellisuuden lisäämisestä.

Tarkastelen toimeentulotukea ja suunnitelmaa sen vastikkeellisuuden lisäämisestä oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Ihmiset ovat valmiita antamaan tukensa sosiaaliturvajärjestelmälle, mikäli se koetaan reiluna. Yksilöiden näkemykset oikeudenmukaisuudesta vaikuttavat myös toimeentulotukea ja sen vastikkeellisuutta koskevien mielipiteiden taustalla. Käsitykseni oikeudenmukaisuudesta perustuvat John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriaan ja sen sisältämiin oikeudenmukaisuusperiaatteisiin. Tutkielman aineistona on vauva.fi-sivustolla käyty ”Perskokkareet: Toimeentulotuki vastikkeelliseksi” -keskustelu. Keskustelun innoittajana on toiminut Helsingin Sanomien uutinen, jossa hallitusneuvottelijoiden kerrottiin selvittävän mahdollisuutta toimeentulotuen vastikkeellisuuden lisäämiseen. Tutkimusmenetelmänä käytän teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että toimeentulotuki nähdään kansalaisten perusoikeuksien turvaajana ja yhteiskuntarauhan rakentajana. Toisaalta se nähdään tuensaajia passivoivana tukena. Usein toimeentulotuensaajia jaoteltiin ansaitseviin ja ei-ansaitseviin yksilöihin, ja vastikkeellisuus haluttiin kohdistaa varsinkin ei-ansaitseville tuensaajille. Aineistossa keskustelu keskittyy erityisesti työkykyisiin työttömiin kohdistuvan työvelvoitteen ympärille, joka saa osakseen sekä kannatusta että vastustusta. Kaikki eivät kannata toimeentulotuen vastikkeellisuuden lisäämistä, sillä sen katsotaan rikkovan yksilön oikeuksia sekä aiheuttavan negatiivisia seurauksia pitkällä aikavälillä. Vastikkeellisuutta koskevat mielipiteet kytkeytyvät yksilöiden oikeudenmukaisuuskäsityksiin. John Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian valossa voidaan ajatella, että yhteiskunnan on turvattava kaikille minimitoimeentulo. Siitä, kuinka minimitoimeentulo käytännössä turvataan oikeudenmukaisella tavalla, ei kuitenkaan vaikuta olevan yksimielisyyttä. Jotkut pitävät nykyistä toimeentulotukijärjestelmää oikeudenmukaisena. Toiset puolestaan ajattelevat, että oikeudenmukaisuuden toteutuminen edellyttää toimeentulotuen vastikkeellisuuden lisäämistä. Tutkielmassa osoitetaan, että oikeudenmukaisuuteen liittyvien näkökulmien huomioiminen on tärkeää, kun tehdään toimeentulotukeen liittyviä poliittisia päätöksiä.