"Kestääkö puhelin 2-vuotiaan käsissä?": Kielelliset tehokeinot suomenkielisten Youtube-videoiden otsikoissa
Saarimaa, Sini (2024)
2024
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024120310715
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024120310715
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan, millaisia kielellisiä tehokeinoja esiintyy suomenkielisten Youtube-videoiden otsikoissa. Otsikossa kerrotaan jotain keskeistä sitä seuraavasta tekstistä tai sisällöstä mutta myös houkutellaan sisällön pariin. Houkuttelun apuna voi käyttää erilaisia kielellisiä keinoja, kuten adjektiiveja, pronomineja tai kysymysmuotoista otsikkoa. Tutkielmassa selvitetään, millaisia tehokeinoja Youtube-otsikoissa ilmenee ja mitä näillä tehokeinoilla luodaan. Tutkielmassa myös vertaillaan aineistoon kuuluvien eri Youtubekanavien otsikointia keskenään ja selvitetään, mitä mahdollista eroavaisuutta tai samankaltaisuutta niissä
esiintyy.
Tutkimusaineisto koostuu neljästä suomalaisesta Youtube-kanavasta: mmiisas, Mandimai, Pinkku Pinsku ja Jaakko Parkkali. Jokaiselta kanavalta kerättiin 25 viimeisimmän videon otsikkoa 26.9.2024. Tutkimusaineistoon kuuluvat videot on julkaistu aikavälillä 26.4.2023–23.9.2024. Tutkielmassa käytettiin aineistolähtöistä analyysia eli tutkittiin, mitä aineistosta nousee esiin. Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen aineistopohjainen kielentutkimus.
Analyysissa aineistosta löydettiin yhdeksän tehokeinon kategoriaa: suuraakkoset, pienellä kirjaimella aloittaminen, adjektiivit, englannin kieli, pronominit, kysymysmerkki, huutomerkki, piste ja emojit. Nämä kategoriat jaoteltiin vielä neljään teemaan: kirjainkoon vaihtelu, sanastotason valinnat, päättömerkit ja emojit. Käytetyimmäksi tehokeinoksi nousi suuraakkoset. Toiseksi eniten aineistossa esiintyi adjektiivien käyttöä ja kolmanneksi emojien käyttöä. Useissa otsikoissa ilmeni monen eri tehokeinon yhteiskäyttöä samassa otsikossa. Tehokeinoilla muun muassa korostettiin, liioiteltiin, muodostettiin vastakkainasetteluja, osoitettiin mielipiteitä ja välitettiin tunteita. Monilla tehokeinoilla luotiin myös niin kutsuttuja informaatioaukkoja eli jätettiin jotakin kertomatta. Otsikoinnin tehokeinojen käytössä eri Youtube-kanavien välillä ilmeni samankaltaisuutta ja eroavaisuutta. Analyysissa nousi esiin kolme tehokeinoa, joita löytyi aineiston kaikkien kanavien otsikoista: suuraakkoset, adjektiivit ja pronominit. Mandimain otsikoissa ilmeni eniten suuraakkosten käyttöä. Pinkku Pinsku puolestaan erottui muista aloittamalla suurimman osan otsikoistaan pienellä alkukirjaimella. Mmiisaksen otsikoissa esiintyi muihin kanaviin verrattuna eniten emojeja. Jaakko Parkkali osoittautui eniten huutomerkkiä käyttäväksi.
Sosiaalisen median kieleen ei ole laadittu ohjeistuksia tai normeja, joten sen kieli on monipuolista ja vaihtelevaa. Tutkimustulokset tukivat tätä sosiaalisen median kielen monipuolisuutta, koska Youtube-kanavien otsikoinneissa esiintyi eroja kielellisissä valinnoissa. Voidaan todeta, että Youtube-kanavien sisällöntuottajilla otsikointiin liittyy omanlaisia valintoja ja tapoja, joita voisi kutsua jopa tietynlaisiksi idiolekteiksi.
esiintyy.
Tutkimusaineisto koostuu neljästä suomalaisesta Youtube-kanavasta: mmiisas, Mandimai, Pinkku Pinsku ja Jaakko Parkkali. Jokaiselta kanavalta kerättiin 25 viimeisimmän videon otsikkoa 26.9.2024. Tutkimusaineistoon kuuluvat videot on julkaistu aikavälillä 26.4.2023–23.9.2024. Tutkielmassa käytettiin aineistolähtöistä analyysia eli tutkittiin, mitä aineistosta nousee esiin. Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen aineistopohjainen kielentutkimus.
Analyysissa aineistosta löydettiin yhdeksän tehokeinon kategoriaa: suuraakkoset, pienellä kirjaimella aloittaminen, adjektiivit, englannin kieli, pronominit, kysymysmerkki, huutomerkki, piste ja emojit. Nämä kategoriat jaoteltiin vielä neljään teemaan: kirjainkoon vaihtelu, sanastotason valinnat, päättömerkit ja emojit. Käytetyimmäksi tehokeinoksi nousi suuraakkoset. Toiseksi eniten aineistossa esiintyi adjektiivien käyttöä ja kolmanneksi emojien käyttöä. Useissa otsikoissa ilmeni monen eri tehokeinon yhteiskäyttöä samassa otsikossa. Tehokeinoilla muun muassa korostettiin, liioiteltiin, muodostettiin vastakkainasetteluja, osoitettiin mielipiteitä ja välitettiin tunteita. Monilla tehokeinoilla luotiin myös niin kutsuttuja informaatioaukkoja eli jätettiin jotakin kertomatta. Otsikoinnin tehokeinojen käytössä eri Youtube-kanavien välillä ilmeni samankaltaisuutta ja eroavaisuutta. Analyysissa nousi esiin kolme tehokeinoa, joita löytyi aineiston kaikkien kanavien otsikoista: suuraakkoset, adjektiivit ja pronominit. Mandimain otsikoissa ilmeni eniten suuraakkosten käyttöä. Pinkku Pinsku puolestaan erottui muista aloittamalla suurimman osan otsikoistaan pienellä alkukirjaimella. Mmiisaksen otsikoissa esiintyi muihin kanaviin verrattuna eniten emojeja. Jaakko Parkkali osoittautui eniten huutomerkkiä käyttäväksi.
Sosiaalisen median kieleen ei ole laadittu ohjeistuksia tai normeja, joten sen kieli on monipuolista ja vaihtelevaa. Tutkimustulokset tukivat tätä sosiaalisen median kielen monipuolisuutta, koska Youtube-kanavien otsikoinneissa esiintyi eroja kielellisissä valinnoissa. Voidaan todeta, että Youtube-kanavien sisällöntuottajilla otsikointiin liittyy omanlaisia valintoja ja tapoja, joita voisi kutsua jopa tietynlaisiksi idiolekteiksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]