"Tämä on yksi sekamelska" : Elokapinan kesäkuun 2024 mielenosoitusten kehystäminen Helsingin Sanomien uutisissa
Taipale, Eedit (2024)
2024
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024120210684
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024120210684
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin Elokapinan kesäkuun 2024 mielenosoitusten kehystämistä suomalaisissa uutisissa. Ilmastoliike Elokapina järjesti kesäkuussa 2024 Myrskyvaroitus-kampanjan, joka koostui viidestä mielenosoituksesta. Ne järjestettiin Helsingissä 7. ja 11. sekä 25., 28. ja 30. päivä kesäkuuta. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten nämä mielenosoitukset kehystettiin Helsingin Sanomien painetun sanomalehden uutisissa, ja kerrottiinko uutisissa mielenosoituksen syystä eli ilmastoaiheesta vai syyllistyikö Helsingin Sanomat protestiparadigmaan.
Tutkielmani teoreettisessa viitekehyksessä käyn läpi kansalaistottelemattomuutta, sen suhdetta ilmastoaktivismiin sekä mielenosoitusuutisointia. Avaan myös disruptiivisen protestin käsitteen tarkoittamaan protestia, jolla pyritään fyysisesti häiritsemään ihmisiä tai instituutiota. Protestiparadigman käsitteen avaan tarkoittamaan sellaista uutisoinnin tapaa, joka heikentää mielenosoitusten oikeutusta ja huolenaiheita.
Tutkimusaineistoni koostuu 13:sta Elokapinan mielenosoituksia käsittelevästä uutisesta, jotka on julkaistu Helsingin Sanomien painetussa sanomalehdessä 1–3 päivää kunkin mielenosoituksen jälkeen. Tutkielmani tutkimusmetodi on kehysanalyysi Robert Entmanin määritelmän mukaisesti. Hänen mukaansa kehysten tehtäviin kuuluu ongelman määrittely, syiden ja niiden seurausten tulkitseminen, moraalinen arvottaminen ja parannuskeinojen ehdottaminen.
Löysin analyysissäni neljä toistuvaa kehystä, jotka ovat yhteistyön ja konfliktin kehys, huomioarvoisen tapahtuman kehys, poliisin toiminnan oikeellisuuden kehys sekä vaikuttavuuden ja järjettömyyden kehys. Yhteistyön ja konfliktin kehys oli selkeästi yleisin kehys ja korostui erityisesti kesäkuun lopun uutisissa. Tämän kehyksen mukaan ilmastomielenosoituksessa kiinnostavinta on se, miten poliisi ja Elokapina tulevat toimeen. Konfliktin kehyksen olemassaolo on tunnistettu myös alan aiemmassa tutkimuksessa.
Ilmasto- ja ympäristökysymyksiä käsiteltiin aineistossa kauttaaltaan hyvin vähän tai ei lainkaan. Helsingin Sanomat syyllistyi uutisoinnissaan myös protestiparadigmaan ja sen toimintatapoihin. Pohdinnassa nostan esiin kehystämisen mekanismien ja protestiparadigman olemassaolon ymmärtämisen tärkeyden objektiivisen uutisoinnin kannalta.
Tutkielmani teoreettisessa viitekehyksessä käyn läpi kansalaistottelemattomuutta, sen suhdetta ilmastoaktivismiin sekä mielenosoitusuutisointia. Avaan myös disruptiivisen protestin käsitteen tarkoittamaan protestia, jolla pyritään fyysisesti häiritsemään ihmisiä tai instituutiota. Protestiparadigman käsitteen avaan tarkoittamaan sellaista uutisoinnin tapaa, joka heikentää mielenosoitusten oikeutusta ja huolenaiheita.
Tutkimusaineistoni koostuu 13:sta Elokapinan mielenosoituksia käsittelevästä uutisesta, jotka on julkaistu Helsingin Sanomien painetussa sanomalehdessä 1–3 päivää kunkin mielenosoituksen jälkeen. Tutkielmani tutkimusmetodi on kehysanalyysi Robert Entmanin määritelmän mukaisesti. Hänen mukaansa kehysten tehtäviin kuuluu ongelman määrittely, syiden ja niiden seurausten tulkitseminen, moraalinen arvottaminen ja parannuskeinojen ehdottaminen.
Löysin analyysissäni neljä toistuvaa kehystä, jotka ovat yhteistyön ja konfliktin kehys, huomioarvoisen tapahtuman kehys, poliisin toiminnan oikeellisuuden kehys sekä vaikuttavuuden ja järjettömyyden kehys. Yhteistyön ja konfliktin kehys oli selkeästi yleisin kehys ja korostui erityisesti kesäkuun lopun uutisissa. Tämän kehyksen mukaan ilmastomielenosoituksessa kiinnostavinta on se, miten poliisi ja Elokapina tulevat toimeen. Konfliktin kehyksen olemassaolo on tunnistettu myös alan aiemmassa tutkimuksessa.
Ilmasto- ja ympäristökysymyksiä käsiteltiin aineistossa kauttaaltaan hyvin vähän tai ei lainkaan. Helsingin Sanomat syyllistyi uutisoinnissaan myös protestiparadigmaan ja sen toimintatapoihin. Pohdinnassa nostan esiin kehystämisen mekanismien ja protestiparadigman olemassaolon ymmärtämisen tärkeyden objektiivisen uutisoinnin kannalta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11846]