Identiteetit ja kasvotyö monikulttuurisen asiantuntijatiimin kokouksessa

Abstract

Monikulttuurisuus näkyy yhä enemmän niin jokapäiväisessä elämässä kuin asiantuntijatyössä. Tästä huolimatta aikaisempi viestinnän alan tutkimus on keskittynyt tutkimaan monikulttuurisia työtiimejä pääosin suorittavan työn näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tarkastelen, millaiset identiteetit näkyvät monikulttuuristen asiantuntijatiimien kokouksissa, ja kuinka niitä hallitaan kasvotyön keinoin.

Tutkielma toteutettiin havainnoimalla kahta teknisen alan monikulttuurisen hankeryhmän kokousta. Havainnointiaineisto analysoitiin niin aineisto- kuin teorialähtöisesti hyödyntämällä temaattista analyysia. Analysoidessani aineistoa teorialähtöisesti hyödynsin Ting-Toomeyn sekä Goffmanin kasvoteorioiden käsitteistöä. Koodatusta aineistosta erillisiksi teemoiksi muodostuivat neljä kokouksissa esitettyä identiteettiä sekä neljä kokouksissa havaittua kasvotyön prosessia.

Vastoin tiimin monikulttuurisuuden tuomia ennakko-oletuksia, kulttuuri-identiteetti ei noussut havainnoiduissa kokouksissa yhdeksi esitetyksi identiteetiksi. Neljä aineistosta esiin noussutta identiteettiä olivat asiantuntijaidentiteetti, yhteistyökykyisen tiimin jäsenen identiteetti, johtajan identiteetti sekä mentorin identiteetti. Kokouksissa havaitut kolme kasvotyön prosessia olivat dyadinen kasvotyö, reaktiivinen kasvotyö sekä ennaltaehkäisevä kasvotyö. Tiimin jäsenten havaittiin toteuttavan dyadista eli kahden henkilön välistä kasvotyötä, kun keskustelu kääntyi tiimin sijaan vain kahden henkilön väliseksi. Tällaisissa tilanteissa aiemmin koko ryhmää koskettanut kasvotyö kääntyi vain itse koskevaksi. Yllättävissä kasvoja uhkaavissa tilanteissa tiimin jäsenet hyödynsivät reaktiivista kasvotyötä vedotessaan kasvojen puolustuksen keinona joko tilannekohtaisiin tai luonteeseen liittyviin selityksiin. Ennakoiva kasvotyö oli keino ennakoida omia kasvoja esimerkiksi myöntämällä omia virheitä avoimesti ja etupainotteisesti. Kokouksissa myös kokousvuorovaikutuksiin liittyvillä tekijöillä havaittiin olevan merkitystä niin identiteettien ilmaisun kuin kasvotyön kannalta. Esimerkiksi kokouksissa käsiteltävän ongelman ratkaisuvaihe heijastui tiimin jäsenten kasvotyöhön, ja ongelman akuutissa ratkaisuvaiheessa havaittiin kaikista eniten toisten kasvojen haastamista.

Tuloksissa juuri kokouskulttuuri sekä kokouksen rakenne nousivat identiteettien ja kasvotyön kannalta merkittäviksi tekijöiksi. Emme tulosten perusteella toimikaan vain kulttuurimme ohjailemana, vaan esitettyihin identiteetteihin sekä kasvotyöhön vaikuttivat myös kokouskulttuuri, kokousten teknologiavälitteisyys sekä niiden ratkaisukeskeisyys.