Liikunnan merkitys fyysisestä työstä palautumiseen
Lehto, Sara (2024)
Lehto, Sara
2024
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024112910648
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024112910648
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma käsittelee liikunnan roolia fyysisestä työstä palautumisessa. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää, miten työntekijät kokevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysliikuntasuositusten merkityksen fyysisesti rasittavasta työstä palautumisessa. Tutkimus on rajattu käsittelemään kaupan alan työntekijöiden kokemuksia. Tutkimusaihe on tärkeä, koska työkuormituksesta palautuminen on keskeinen osa työhyvinvointia ja vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden terveyteen sekä työssä suoriutumiseen. Erityisesti fyysisesti rasittavissa ammateissa riittämätön palautuminen voi johtaa vakaviin terveysriskeihin ja heikentää työntekijöiden elämänlaatua. Pitkällä aikavälillä työhyvinvoinnin ja palautumisen edistäminen hyödyttää sekä työntekijöitä että organisaatioita.
Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa määriteltiin keskeiset käsitteet aikaisemman kirjallisuuden pohjalta. Lisäksi pyrittiin havainnoimaan työhyvinvoinnin, työstä palautumisen ja fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä sekä niiden vaikutuksia työntekijän terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui fyysisen aktiivisuuden paradoksin ympärille. Viitekehyksen keskiössä oli ajatus siitä, että työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää riittävää palautumista, jota säännöllinen, liikuntasuositusten mukainen, liikunta voi tukea.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus, jonka avulla liikunnan ja fyysisestä työstä palautumisen yhteyttä pyrittiin ymmärtämään syvällisemmin. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Haastattelut toteutettiin kolmelle kaupan alan fyysisessä työssä työskentelevälle henkilölle. Haastattelut sisälsivät kysymyksiä haastateltavien taustatiedoista, liikuntatottumuksista, ja kokemuksista liittyen palautumiseen, liikunnan ja palautumisen yhteyteen sekä työhyvinvointiin. Haastatteluissa kerätty aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysia hyödyntäen.
Empiirisestä aineistosta havaittiin, että liikunta tukee kaupan alan työntekijöiden palautumiskokemuksia. Ne, jotka ovat liikunnallisesti aktiivisempia, kokivat palautuvansa paremmin. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että liikuntasuositusten toteutuminen ja mahdollinen ylittyminen näyttäisi tukevan parempaa palautumista. Tutkimuksen tulokset tukevat myös fyysisen aktiivisuuden paradoksin olemassaoloa.
Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa määriteltiin keskeiset käsitteet aikaisemman kirjallisuuden pohjalta. Lisäksi pyrittiin havainnoimaan työhyvinvoinnin, työstä palautumisen ja fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä sekä niiden vaikutuksia työntekijän terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui fyysisen aktiivisuuden paradoksin ympärille. Viitekehyksen keskiössä oli ajatus siitä, että työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää riittävää palautumista, jota säännöllinen, liikuntasuositusten mukainen, liikunta voi tukea.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus, jonka avulla liikunnan ja fyysisestä työstä palautumisen yhteyttä pyrittiin ymmärtämään syvällisemmin. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Haastattelut toteutettiin kolmelle kaupan alan fyysisessä työssä työskentelevälle henkilölle. Haastattelut sisälsivät kysymyksiä haastateltavien taustatiedoista, liikuntatottumuksista, ja kokemuksista liittyen palautumiseen, liikunnan ja palautumisen yhteyteen sekä työhyvinvointiin. Haastatteluissa kerätty aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysia hyödyntäen.
Empiirisestä aineistosta havaittiin, että liikunta tukee kaupan alan työntekijöiden palautumiskokemuksia. Ne, jotka ovat liikunnallisesti aktiivisempia, kokivat palautuvansa paremmin. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että liikuntasuositusten toteutuminen ja mahdollinen ylittyminen näyttäisi tukevan parempaa palautumista. Tutkimuksen tulokset tukevat myös fyysisen aktiivisuuden paradoksin olemassaoloa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8935]