"Eihän täällä pallolla yksin olla" : Eläimet päiväkotien arjessa varhaiskasvatusopettajien kertomana
Helminen, Julia (2024)
Helminen, Julia
2024
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-11-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024112410437
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024112410437
Tiivistelmä
Tutkimuksessani kartoitetaan eläinten roolia päiväkodeissa sekä miten eläimiin liittyvää opetusta voisi parantaa. Eläimiä ja eläimistä opettamista koskeva ohjeistus on Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018; 2022) ja Esiopetus opetussuunnitelman perusteissa (2014) hyvin suppea suhteutettuna siihen miten merkittäviä eläimet ovat ihmisille ja yhteiskuntien olemassaololle. Tutkimukseni tarkoituksena on tarkastella miten eläimet edes tulevat päiväkodeissa esille, sekä tuoda esille varhaiskasvatuksen opettajien ajatuksia ja näkemyksiä asiasta. Lähtökohtani oli, että virallisten ohjeiden puuttuessa opetus on jäänyt pitkälti opettajan oman tietämyksen ja innostuksen varaan. Eläimiä ja lapsia koskevat tutkimukset ovat tarkastelleet eläinten roolia pitkälti hyödyn näkökulmasta, mutta viime vuosina on tullut tutkimuksia, jotka kyseenalaistavat ihmiskeskeisen tavan tarkastella maailmaa sekä koulutusta. Tutkimuksessani tarkastellaan päiväkotien kehityskohteita Valtosen (2022) monilajisen pedagogiikan loimia hyödyntäen.
Tutkimukseni on kvalitatiivinen, ja haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastattelun kohderyhmänä olivat varhaiskasvatuksen opettajat ympäri Suomea. Olen haastatellut tutkimustani varten kolmea varhaiskasvatuksen opettajaa keväällä 2023.
Tutkimukseni osoittivat, että eläimet ja niiden representaatiot kuuluvat tiiviisti lasten jokapäiväiseen elämään, ja ne nouset arjessa esille monilla eri tavoilla. Eläimet olivat pedagogisia välineitä, opetuksen ja arvokeskustelun kohteita, valmisteita sekä perheenjäseniä. Varhaiskasvatuksen opettajat taas kokivat eläimet merkittäviksi lasten kehityksen kannalta, ja halusivat pyrkiä opettamaan kunnioitusta eläimiä ja niiden moninaisuutta kohtaan. Suhtautuminen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018; 2022) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ohjeistusten niukkuuteen oli vaihteleva. Valtosen (2022) monilajisen pedagogiikan loimien kontekstissa opetuksessa käsitellään perusteellisesti vaikeita tunteita, mutta eläimen käytöksen tutkiminen sekä nykyisiä eläimiä hyödyntävien käytäntöjen kriittinen tarkastelu jää vähäiseksi. Lisäksi mahdollisuudet eläinten merkitykselliseen kohtaamiseen ovat rajalliset tai ne jäävät pinnallisiksi. Varhaiskasvatuksen vahvuutena kuitenkin toimii tunnekasvatuksen lisäksi suunnittelun ja toiminnan toteutuksen suhteellinen vapaus, missä pystytään syventymään huomattavasti paremmin yksittäiseen eläinlajiin. Tutkimuksestani käy ilmi, että Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018; 2022) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2018) selkeämpi eläimistä opettamista koskeva linjaus tukisi Valtosen (2022) pedagogisten loimien toteutumista. Se asettaisi vaatimuksen varhaiskasvatuksen opettajien pohjaosaamiselle, mutta tarjoaisi myös ohjeita ja tukea opetusta koskevissa kiistatilanteissa.
Tutkimukseni on kvalitatiivinen, ja haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastattelun kohderyhmänä olivat varhaiskasvatuksen opettajat ympäri Suomea. Olen haastatellut tutkimustani varten kolmea varhaiskasvatuksen opettajaa keväällä 2023.
Tutkimukseni osoittivat, että eläimet ja niiden representaatiot kuuluvat tiiviisti lasten jokapäiväiseen elämään, ja ne nouset arjessa esille monilla eri tavoilla. Eläimet olivat pedagogisia välineitä, opetuksen ja arvokeskustelun kohteita, valmisteita sekä perheenjäseniä. Varhaiskasvatuksen opettajat taas kokivat eläimet merkittäviksi lasten kehityksen kannalta, ja halusivat pyrkiä opettamaan kunnioitusta eläimiä ja niiden moninaisuutta kohtaan. Suhtautuminen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018; 2022) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ohjeistusten niukkuuteen oli vaihteleva. Valtosen (2022) monilajisen pedagogiikan loimien kontekstissa opetuksessa käsitellään perusteellisesti vaikeita tunteita, mutta eläimen käytöksen tutkiminen sekä nykyisiä eläimiä hyödyntävien käytäntöjen kriittinen tarkastelu jää vähäiseksi. Lisäksi mahdollisuudet eläinten merkitykselliseen kohtaamiseen ovat rajalliset tai ne jäävät pinnallisiksi. Varhaiskasvatuksen vahvuutena kuitenkin toimii tunnekasvatuksen lisäksi suunnittelun ja toiminnan toteutuksen suhteellinen vapaus, missä pystytään syventymään huomattavasti paremmin yksittäiseen eläinlajiin. Tutkimuksestani käy ilmi, että Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018; 2022) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2018) selkeämpi eläimistä opettamista koskeva linjaus tukisi Valtosen (2022) pedagogisten loimien toteutumista. Se asettaisi vaatimuksen varhaiskasvatuksen opettajien pohjaosaamiselle, mutta tarjoaisi myös ohjeita ja tukea opetusta koskevissa kiistatilanteissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8907]