Raskaana olevien mielenterveystarpeet: raskausajan palveluissa työskentelevien ammattilaisten tunnistamina

Abstract

Perheen perustaminen on monille yksi elämän suurista unelmista ja tavoitteista. Raskaaksi tuleminen ja lapsen saaminen ovat merkittäviä vaiheita yksilön elämänkaarella. Mielenterveyden haasteet ja niihin liittyvät palvelut ovat olleet viime vuosina esillä mediassa. Mielenterveyden häiriöt Suomessa ovat aikuisväestössä yleisiä, mutta niiden hoitoon käytetyt varat ovat vähentyneet vuosien aikana. Raskausaika merkitsee odottajalle suuria muutoksia elämässä. Muutokset ovat myös henkisiä esimerkiksi vanhemmaksi kasvamisen myötä että fyysisiä johtuen esimerkiksi muuttuvasta kehosta. Raskausaikaan voi liittyä pelkoa ja huolia ja se voi altistaa odottajan myös mielenterveyshaasteille, kuten raskausajan masennukselle.

Raskausaikana odottajan ja perheen keskeisin hoitokontakti on neuvolapalveluihin, joita käyttävät lähes kaikki raskaana olevat. Tämän vuoksi niillä on tärkeä rooli mielenterveysongelmien tunnistamisessa sekä mielen hyvinvoinnin tukemisessa. Äitiysneuvolapalveluilla on vastuu odottajan sekä sikiön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamisessa, voimavarojen kartoittamisessa, hyvinvoinnin tukemisessa ja vanhemmuuden vahvistamisessa. Julkisten neuvolapalvelujen lisäksi odottajille ja perheille on tarjolla myös yksityisiä raskausajan terveyspalveluja, joilla on oma roolinsa odottajien hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemisessa.

Tämän Pro Gradu- tutkielman tarkoitus oli tutkia sitä, millaisia mielenterveyteen liittyviä tarpeita suomalaisissa äitiysneuvolapalveluissa työskentelevät ammattilaiset tunnistivat kohdatessaan raskaana olevia. Aineistoa lähestyttiin kolmen tutkimuskysymyksen kautta, joissa tarkasteltiin millaisia mielenterveystarpeita ammattilaiset tunnistavat, kuinka he pyrkivät vastaamaan näihin tarpeisiin ja millaisia esteitä tarpeisiin vastaamiselle tunnistettiin. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto koostui 26 yksityisen ja julkisen puolen ammattilaisen haastattelusta, jotka oli kerätty osana Suomalaisten äitiysneuvolapalveluiden tulevaisuus -projektia vuonna 2023. Aineiston analyysimetodina käytettiin teema-analyysia ja aineisto analysoitiin Atlas.ti-ohjelmassa. Saatuja tuloksia verrattiin aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen ja tutkimuksen luotettavuutta arvioitiin.

Tuloksissa äitiysneuvolapalveluiden ammattilaiset tunnistivat moninaisesti erilaisia odottajien mielenterveyteen liittyviä tarpeita. Tarpeet liittyivät esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin ja haasteisiin ja ammattilaiset kokivat, että ne olivat lisääntyneet raskaana olevilla. Tarpeet liittyivät myös esimerkiksi minuuden ja hallinnan tunteen vahvistamiseen. Odottajat kaipasivat ammattilaisilta esimerkiksi keskusteluapua, henkistä tukea sekä itsemääräämisoikeuden ja vanhemmuuden tukemista. Ammattilaiset pyrkivät vastaamaan näihin monipuolisesti esimerkiksi tarjoamalla odottajille apua nopeasti, kiireettömiä vastaanottoaikoja ja hoidon jatkuvuutta. Ammattilaiset tunnistivat tarpeisiin vastaamisen esteiksi esimerkiksi puutteellisen osaamisen ja koulutuksen mielenterveyden haasteissa, julkisen terveydenhuollon resurssipulan, hoidon jatkumattomuuden sekä palvelujen saavuttamattomuuden.

Raskaana olevien tarpeet mielenterveydessä olivat moninaisia. Tarpeet eivät liittyneet suoraan vain mielenterveysongelmiin, vaan äitiysneuvolapalveluista odotettiin tukea laajasti erilaisiin tarpeisiin. Odottajien tarpeet äitiysneuvolassa ovat tänä päivänä paljon moniulotteisempia kuin vain fyysiseen hyvinvointiin liittyviä ja äitiysneuvolapalveluiden on tarvittavaa mukautua tähän muutokseen. Tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia voi hyödyntää äitiysneuvolapalveluiden kehittämisessä, erityisesti ammattilaisten tunnistamien mielenterveystarpeisiin vastaamisen esteiden osalta. Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt erityisesti hedelmällisessä iässä olevien naisten keskuudessa, mutta tieteellistä tietoa raskaana olevien mielenterveyshaasteiden kehityksestä Suomessa ei tämän tutkielman aikaan löytynyt. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta koskien raskaana olevien mielenterveyshaasteiden kehitystä sekä yksityisestä äitiysneuvolapalvelukentästä osana äitiyshuoltoa.