Kielikäsitys Oma suomi 1 -oppikirjassa
Hämäläinen, Henni (2024)
Hämäläinen, Henni
2024
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024112610527
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024112610527
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen kielikäsitys ilmenee Kristiina Kuparisen ja Terhi Tapanisen Oma suomi 1 -oppikirjassa. Kyseessä on siis oppikirjatutkimus. Tutkimuksen aineistona toimiva Oma suomi 1 -oppikirja on aikuisille suunnattu alkeistason suomi toisena kielenä -oppikirja. Tarkastelun kohteena on oppikirjasta vuonna 2022 ilmestynyt uudistettu versio, jonka taustalla vaikuttaa kotoutumiskoulutuksen uusi opetussuunnitelma. Oma suomi 1 -oppikirja on tällä hetkellä yksi laajimmin käytössä olevista suomen kielen oppikirjoista aikuisilla suomenoppijoilla, ja se on laajalti käytössä etenkin kotoutumiskoulutuksessa. Täten Oma suomi 1 -oppikirjalla voidaan katsoa olevan merkitystä suomi toisena kielenä -opetuksessa. Oma suomi 1 -oppikirja valikoitui tarkasteltavaksi sen uutuuden ja laajan käytön vuoksi. Suomi toisena kielenä -oppikirjallisuus on ajankohtainen tutkimuskohde, sillä maahanmuuttajien määrä Suomessa on noussut merkittävästi viime vuosina. Suomi toisena kielenä -oppikirjojen tarve on täten lisääntynyt suuresti.
Yksi tämän tutkimuksen tärkeimmistä käsitteistä on kielikäsitys. Tässä tutkimuksessa kielikäsityksellä tarkoitetaan teksteistä tulkittavaa näkemystä kielen olemuksesta, sillä tarkastelun kohteena on oppikirjaan kirjoitettu kielikäsitys. Kielikäsityksellä tarkoitetaan näkemystä kielen sanoista, rakenteista ja ilmiöistä. Kielikäsitysjaotteluja on olemassa erilaisia, mutta usein yleisimmäksi mainitaan jako formalismiin ja funktionalismiin. Tämän vuoksi myös tässä tutkimuksessa hyödynnetään formalistista ja funktionaalista jaottelua. Usein kielikäsitykset täydentävät toisiaan ja limittyvät toisiinsa, minkä vuoksi oppimateriaalit saattavat heijastella erilaisia kielikäsityksiä. Tässä tutkimuksessa onkin oletuksena, että Oma suomi 1 -oppikirjan kielikäsitys ei ole pelkästään formalistinen tai funktionaalinen, vaan heijastelee kyseisten lähestymistapojen yhdistelmää.
Tarkastelun kohteena on Oma suomi 1 -oppikirja kokonaisuudessaan. Oppikirjan kielikäsityksen hahmottaminen edellyttää oppikirjan kokonaisvaltaista tarkastelua, koska kielikäsitys ilmenee monilla eri kielitaidon osa-alueilla. Oma suomi 1 -oppikirja on yhdistetty työ- ja oppikirja, eli se sisältää tekstit, sanastot, kielioppiasiat ja tehtävät. Tutkimuksessa tarkastellaan oppikirjan teksteistä, sanasto-osioista, kielioppiosioista ja tehtävistä formalistisen ja funktionaalisen kielikäsityksen piirteitä. Tutkimuksen päähuomio on oppikirjan tehtävissä, sillä tehtävät muodostavat oppikirjasta merkittävän osan. Tutkimuksessa esitellään aineistoa, analysoidaan, millaiseen kielelliseen prosessointiin oppikirja ohjaa ja pohditaan, mitä oppikirjan kielikäsityksestä voidaan päätellä. Tutkimus kuuluu tekstintutkimuksen alaan. Oppikirjan kielikäsitykseen syvennytään laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Pääasiassa tutkimuksessa hyödynnetään laadullista otetta, mutta määrällistä otetta hyödynnetään, kun selvitetään, millaisessa suhteessa tehtävät jakautuvat oppikirjassa eri tehtävätyyppeihin. Aineistoa tarkastellaan useista eri näkökulmista. Aineiston tarkastelussa hyödynnetään induktiivista menetelmää, jossa aineiston yksittäisistä havainnoista edetään kohti laajempaa näkemystä oppikirjan kielikäsityksestä.
Tutkimuksessa selviää, että oppikirjan kielikäsitys sijoittuu formalistisen ja funktionaalisen kielikäsityksen välimaastoon. Oppikirjan teksteistä ilmenevä kielikäsitys on funktionaalinen. Funktionaalisuus näkyy tekstien aihepiireissä ja teksteissä esiteltävissä arkielämän vuorovaikutustilanteissa. Lisäksi funktionaalista lähestymistapaa tukee tekstien varsin runsas puhekielen käyttö. Sanasto-osioissa on piirteitä sekä formalistisesta että funktionaalisesta kielikäsityksestä. Kappaleen teemaan liittyvien virkkeiden ja pidempien tekstien avulla opetetut sanastot heijastavat funktionaalista kielikäsitystä, kun taas pelkät sanalistat edustavat formalistisempaa näkökulmaa. Kielioppiosiot edustavat melko funktionaalista näkökulmaa. Useimmat kielioppiasiat opetetaan tekstien avulla, ja usein opetustekstit liittyvät kappaleen teemaan. Kieliopin opetuksessa suositaan induktiivista menetelmää. Useimpien tehtävätyyppien tehtävät asettuvat formalistisen ja funktionaalisen kielikäsityksen välimaastoon, eli vain harvoissa tehtävätyypeissä kielikäsitys osoittautuu pelkästään formalistiseksi tai funktionaaliseksi. Oppikirjan kielikäsityksessä yhdistyy sekä yksittäisiin sanoihin ja kielen rakenteisiin painottuva että vuorovaikutuksellinen näkökulma. Osa tehtävistä keskittyy sanaston ja rakenteiden mekaaniseen harjoitteluun, mikä tuo esiin formalistisen kielikäsityksen. Toisaalta oppikirjasta löytyy myös tehtäviä, joissa kielen muoto, merkitys ja käyttö yhdistyvät ja kieltä käytetään merkitysten välittämiseen sekä erilaisten vuorovaikutustilanteiden harjoitteluun, mikä viittaa funktionaaliseen kielikäsitykseen. Näin ollen oppikirjan kielikäsitys sijoittuu formalistisen ja funktionaalisen kielikäsityksen välimaastoon.
Yksi tämän tutkimuksen tärkeimmistä käsitteistä on kielikäsitys. Tässä tutkimuksessa kielikäsityksellä tarkoitetaan teksteistä tulkittavaa näkemystä kielen olemuksesta, sillä tarkastelun kohteena on oppikirjaan kirjoitettu kielikäsitys. Kielikäsityksellä tarkoitetaan näkemystä kielen sanoista, rakenteista ja ilmiöistä. Kielikäsitysjaotteluja on olemassa erilaisia, mutta usein yleisimmäksi mainitaan jako formalismiin ja funktionalismiin. Tämän vuoksi myös tässä tutkimuksessa hyödynnetään formalistista ja funktionaalista jaottelua. Usein kielikäsitykset täydentävät toisiaan ja limittyvät toisiinsa, minkä vuoksi oppimateriaalit saattavat heijastella erilaisia kielikäsityksiä. Tässä tutkimuksessa onkin oletuksena, että Oma suomi 1 -oppikirjan kielikäsitys ei ole pelkästään formalistinen tai funktionaalinen, vaan heijastelee kyseisten lähestymistapojen yhdistelmää.
Tarkastelun kohteena on Oma suomi 1 -oppikirja kokonaisuudessaan. Oppikirjan kielikäsityksen hahmottaminen edellyttää oppikirjan kokonaisvaltaista tarkastelua, koska kielikäsitys ilmenee monilla eri kielitaidon osa-alueilla. Oma suomi 1 -oppikirja on yhdistetty työ- ja oppikirja, eli se sisältää tekstit, sanastot, kielioppiasiat ja tehtävät. Tutkimuksessa tarkastellaan oppikirjan teksteistä, sanasto-osioista, kielioppiosioista ja tehtävistä formalistisen ja funktionaalisen kielikäsityksen piirteitä. Tutkimuksen päähuomio on oppikirjan tehtävissä, sillä tehtävät muodostavat oppikirjasta merkittävän osan. Tutkimuksessa esitellään aineistoa, analysoidaan, millaiseen kielelliseen prosessointiin oppikirja ohjaa ja pohditaan, mitä oppikirjan kielikäsityksestä voidaan päätellä. Tutkimus kuuluu tekstintutkimuksen alaan. Oppikirjan kielikäsitykseen syvennytään laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Pääasiassa tutkimuksessa hyödynnetään laadullista otetta, mutta määrällistä otetta hyödynnetään, kun selvitetään, millaisessa suhteessa tehtävät jakautuvat oppikirjassa eri tehtävätyyppeihin. Aineistoa tarkastellaan useista eri näkökulmista. Aineiston tarkastelussa hyödynnetään induktiivista menetelmää, jossa aineiston yksittäisistä havainnoista edetään kohti laajempaa näkemystä oppikirjan kielikäsityksestä.
Tutkimuksessa selviää, että oppikirjan kielikäsitys sijoittuu formalistisen ja funktionaalisen kielikäsityksen välimaastoon. Oppikirjan teksteistä ilmenevä kielikäsitys on funktionaalinen. Funktionaalisuus näkyy tekstien aihepiireissä ja teksteissä esiteltävissä arkielämän vuorovaikutustilanteissa. Lisäksi funktionaalista lähestymistapaa tukee tekstien varsin runsas puhekielen käyttö. Sanasto-osioissa on piirteitä sekä formalistisesta että funktionaalisesta kielikäsityksestä. Kappaleen teemaan liittyvien virkkeiden ja pidempien tekstien avulla opetetut sanastot heijastavat funktionaalista kielikäsitystä, kun taas pelkät sanalistat edustavat formalistisempaa näkökulmaa. Kielioppiosiot edustavat melko funktionaalista näkökulmaa. Useimmat kielioppiasiat opetetaan tekstien avulla, ja usein opetustekstit liittyvät kappaleen teemaan. Kieliopin opetuksessa suositaan induktiivista menetelmää. Useimpien tehtävätyyppien tehtävät asettuvat formalistisen ja funktionaalisen kielikäsityksen välimaastoon, eli vain harvoissa tehtävätyypeissä kielikäsitys osoittautuu pelkästään formalistiseksi tai funktionaaliseksi. Oppikirjan kielikäsityksessä yhdistyy sekä yksittäisiin sanoihin ja kielen rakenteisiin painottuva että vuorovaikutuksellinen näkökulma. Osa tehtävistä keskittyy sanaston ja rakenteiden mekaaniseen harjoitteluun, mikä tuo esiin formalistisen kielikäsityksen. Toisaalta oppikirjasta löytyy myös tehtäviä, joissa kielen muoto, merkitys ja käyttö yhdistyvät ja kieltä käytetään merkitysten välittämiseen sekä erilaisten vuorovaikutustilanteiden harjoitteluun, mikä viittaa funktionaaliseen kielikäsitykseen. Näin ollen oppikirjan kielikäsitys sijoittuu formalistisen ja funktionaalisen kielikäsityksen välimaastoon.
