Luokanopettajien kokemuksia yhteisopettajuuden vaikutuksesta työssä jaksamiseen
Kangas, Helmi-Riina (2024)
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024112610506
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024112610506
Tiivistelmä
Tutkimuksessani tarkasteltiin luokanopettajien kokemuksia yhteisopettajuudesta ja sen vaikutusta opettajien työssä jaksamiseen. Tavoitteena oli selvittää, miten luokanopettajat kokivat yhteisopettajuuden vaikuttavan työssä jaksamiseen sekä mitkä sen piirteet koettiin voimavaroina ja mitkä kuormitustekijöinä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin yhteisopettajuutta voisi kehittää entisestään, jotta se tukisi opettajien työssä jaksamista mahdollisimman paljon. Tutkimus on tarpeellinen, sillä opettajien työhyvinvointi on ollut jo pidemmän aikaa huolenaiheena työn vaatimusten lisääntyessä. Sen vuoksi on syytä tutkia ja kehittää toimivia toimintamalleja, joiden avulla opettajien työn haasteisiin sekä jaksamisen pulmiin pystytään vastaamaan.
Tutkimukseni kohteena oli alakoulussa työskentelevät luokanopettajat, joilla on kokemusta yhteisopettajuudesta sekä yksin opettamisesta. Tutkimukseni aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla seitsemältä opettajalta. Haastattelut suoritettiin Teams-sovelluksessa helmikuussa 2024. Tutkielmani metodologinen lähestymistapa oli fenomenologis-hermeneuttinen, sillä tutkimukseni tarkoituksena oli tutkia opettajien kokemuksia tutkittavasta ilmiöstä. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineistosta muodostui neljä yläluokkaa: työympäristön ja resurssien hallinta, ammatillinen identiteetti ja arvot, kollegiaalinen tuki sekä sidosryhmät. Jokainen yläluokka sisälsi kolme tai neljä alaluokkaa.
Tutkimustulosten mukaan yhteisopettajuus koettiin pääosin merkittävänä sekä miellyttävänä työtapana työssä jaksamisen näkökulmasta. Yhteisopettajuuden vaikutus opettajien työssä jaksamiseen heijastui vahvasti siihen, miten hyvin yhteisopettajuus ja yhteistyö toimivat. Kuitenkin tutkimuksesta nousi esille erinäisiä yhteisopettajuuden tekijöitä, jotka opettajat kokivat kuormittavina sekä työssä jaksamista heikentävinä. Niiden pohjalta tutkimustuloksista löytyi piirteitä, joita kehittämällä yhteisopettajuudesta voisi saada entistä toimivampaa sekä opettajien työssä jaksamista tukevaa.
Tutkimukseni kohteena oli alakoulussa työskentelevät luokanopettajat, joilla on kokemusta yhteisopettajuudesta sekä yksin opettamisesta. Tutkimukseni aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla seitsemältä opettajalta. Haastattelut suoritettiin Teams-sovelluksessa helmikuussa 2024. Tutkielmani metodologinen lähestymistapa oli fenomenologis-hermeneuttinen, sillä tutkimukseni tarkoituksena oli tutkia opettajien kokemuksia tutkittavasta ilmiöstä. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineistosta muodostui neljä yläluokkaa: työympäristön ja resurssien hallinta, ammatillinen identiteetti ja arvot, kollegiaalinen tuki sekä sidosryhmät. Jokainen yläluokka sisälsi kolme tai neljä alaluokkaa.
Tutkimustulosten mukaan yhteisopettajuus koettiin pääosin merkittävänä sekä miellyttävänä työtapana työssä jaksamisen näkökulmasta. Yhteisopettajuuden vaikutus opettajien työssä jaksamiseen heijastui vahvasti siihen, miten hyvin yhteisopettajuus ja yhteistyö toimivat. Kuitenkin tutkimuksesta nousi esille erinäisiä yhteisopettajuuden tekijöitä, jotka opettajat kokivat kuormittavina sekä työssä jaksamista heikentävinä. Niiden pohjalta tutkimustuloksista löytyi piirteitä, joita kehittämällä yhteisopettajuudesta voisi saada entistä toimivampaa sekä opettajien työssä jaksamista tukevaa.