Kotihoidossa työskentelevien hoitajien kokemuksia mentoroinnista

Abstract

Mentorointia voidaan pitää yhtenä tiedonhallinnan, taitojen kehittymisen ja tiimin rakentamisen keinona. Mentoroinnissa kokenut työntekijä tukee uutta työntekijää ammatillisessa osaamisessa ja kasvussa, urakehityksessä sekä itseluottamuksen ja itsetuntemuksen kehittymisessä. Mentoroinnin avulla työn mielekkyys lisääntyy ja mentorointi edistää työyhteisöön sopeutumista sekä vastavuoroista tiedon jakamista. Onnistuneessa mentorointisuhteessa uudelle työntekijälle mahdollistetaan turvallinen ja luottamuksellinen työympäristö. Mentorointi tukee työhyvinvoinnin lisääntymistä ja parantaa hoidon laatua. Yhteiskunnallinen tilanne hoitohenkilökunnan riittämättömyydestä haastaa pohtimaan miten mentoroinnilla voitaisiin vaikuttaa ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan riittävyyteen. Työhyvinvointi on merkittävä tekijä hoitoalan veto- ja pitovoimaisuudessa.

Pro gradu- tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kotihoidossa työskenteleville hoitajille (n=10). Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kotihoidossa työskentelevien hoitajien kokemuksia mentoroinnista. Tavoitteena oli kotihoidossa työskentelevien hoitajien mentorointiin liittyvistä kokemuksista tuotetun tiedon avulla kehittää mentorointia entistä paremmin työhyvinvointia tukevaksi. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla etäyhteyden kautta mentoreita (=5) ja aktoreita (=5). Aineisto kerättiin keväällä 2024 ja se analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Tulokset osoittivat mentoroinnin lisäävän työhyvinvointia. Mentorointi parantaa työhyvinvointia edistäen hoitajien jaksamista ja lisää muun muassa ammatillista osaamista ja kasvua, työn mielekkyyttä, itsetuntemusta ja itseluottamusta ja uralla kehittymistä. Kokemusten mukaan mentorointi vaikuttaa koko työyhteisöön sekä parantaa hoidon laatua ja hoitajien veto- ja pitovoimaa. Tuloksista nousi esiin, että sekä mentorit että aktorit suosittelivat mentorointia jokaiselle ja he toivoivat esihenkilöltä ja organisaatiolta enemmän tukea mentoroinnin mahdollistumiseen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää hoitajien rekrytoinnissa, koulutuksessa ja kehityskeskusteluissa sekä niiden avulla voidaan kehittää mentorointia luomalla ohjeistuksia ja suunnitelmia esihenkilöille ja organisaatioille. Päätelmänä voidaan todeta tutkimuksen tuottaneen käytännöllistä tietoa kotihoidon hoitajille, heidän työyhteisöilleen, esihenkilöille ja organisaatioille sekä muille henkilöstöjohtamisen ammattilaisille.