Nuorten tuen tarve ja tuen saaminen vanhemman sairastaessa syöpää
Mikkonen, Katri; Rinne, Susanna (2024)
Mikkonen, Katri
Rinne, Susanna
2024
Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-11-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024112510474
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024112510474
Tiivistelmä
Syövän ilmaantuvuus on korkeaa kaikkialla maailmassa ja huomattava määrä ihmisistä saa syöpädiagnoosin iässä, jolloin heillä on vielä heistä riippuvaisia lapsia. Vanhemman syöpään sairastuminen aiheuttaa kaikille perheenjäsenille huolta ja pelkoa. Perheen arjen rutiineissa voi tapahtua muutoksia ja sairastuneen vanhemman läsnäolo perheen arjessa voi jäädä vähäisemmäksi syöpä- ja sairaalahoitojen myötä. Arjen epätasapaino voi vaikuttaa nuorten itsenäistymiseen, identiteetin kehittymiseen, koulunkäyntiin ja psykososiaalisiin tekijöihin. Nuorten selviytymisen kannalta tärkeää on sosiaalisten suhteiden jatkuminen, vertaistuki, avoin kommunikaatio sekä vapaa-ajan aktiviteettien jatkuminen.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata nuorten kokemuksia tarvitsemastaan ja saamastaan tuesta vanhemman sairastaessa syöpää. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli lisätä tietoa nuorten tuen tarpeista vanhemman sairastaessa syöpää. Tutkimuskysymykset olivat: ”Minkälaista tukea nuoret kokevat tarvitsevansa vanhemman sairastaessa syöpää?” ja ”Minkälaista tukea nuoret kokevat saaneensa vanhemman sairastaessa syöpää?
Kirjallisuushaussa käytettiin CINAHL-, Medline- ja PsycInfo-tietokantoja ja haku tehtiin huhtikuussa 2024. Käytettyjä hakusanoja oli nuori, vanhempi, syöpä ja tuki. Sisäänottokriteereinä olivat laadullinen tutkimusmenetelmä, vanhemman syöpä, nuoren näkökulma sekä tuen tarve tai tuen saanti. Tietokantahaut tuottivat 4733 hakutulosta, joista 10 tutkimusartikkelia hyväksyttiin valintaprosessin jälkeen katsaukseen. Laadunarviointi tehtiin Joanna Briggsin laadunarviointityökalulla. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Katsaukseen valitut alkuperäistutkimukset oli tehty eri puolilla maailmaa ja ne oli julkaistu vuosina 2004–2023. Osallistuneiden määrät tutkimuksissa vaihtelivat 7–31 välillä. Kaikissa alkuperäistutkimuksissa aineistonkerääminen oli toteutettu puolistrukturoidulla haastattelulla, lisäksi yhdessä tutkimuksessa nuoret olivat täyttäneet Caring Professional -asteikkoa liittyen hoitajan kohtaamiseen. Alkuperäistutkimuksien aineistojen analyysimenetelmiä olivat laadullinen sisällönanalyysi, fenomenologinen analyysi, etnografinen analyysi, Krippendorffin sisällönanalyysi ja teema-analyysi.
Vanhemman sairastaessa syöpää nuoret kokivat tarvitsevansa ja saaneensa tukea sosiaaliselta verkostolta ja tukea arkielämän jatkumiseen. Nuoret tarvitsivat tiedollista tukea sekä tukea psyykkisen hyvinvoinnin mahdollistumiseen. Nuoret kokivat saaneensa tukea monilähteisenä informaationa ja tulleensa kohdatuiksi terveydenhuollossa.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksien mukaan nuorten kokemukset tuen tarpeesta ja saamisesta ovat samansuuntaisia eri puolilla maailmaa eivätkä ne ole kulttuurista riippuvaisia. Vanhemman sairastaessa syöpää nuoret kokivat tärkeiksi tuenantajiksi perheet ja ystävät. Tiedon saaminen vanhemman syövästä oli merkityksellistä nuorten selviytymisen kannalta. Lisäksi nuorille oli tärkeää vapaa-ajan aktiviteettien jatkuminen sekä omien kokemuksien ja tunteiden käsitteleminen vanhemman sairastaessa. Nuorten selviytymistä tuki toivon vahvistaminen ja positiivisuuden ylläpitäminen. Tuloksia voidaan hyödyntää nuoren tuen kehittämisessä terveydenhuollossa ja järjestöissä tilanteessa, missä vanhempi sairastaa syöpää.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata nuorten kokemuksia tarvitsemastaan ja saamastaan tuesta vanhemman sairastaessa syöpää. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli lisätä tietoa nuorten tuen tarpeista vanhemman sairastaessa syöpää. Tutkimuskysymykset olivat: ”Minkälaista tukea nuoret kokevat tarvitsevansa vanhemman sairastaessa syöpää?” ja ”Minkälaista tukea nuoret kokevat saaneensa vanhemman sairastaessa syöpää?
Kirjallisuushaussa käytettiin CINAHL-, Medline- ja PsycInfo-tietokantoja ja haku tehtiin huhtikuussa 2024. Käytettyjä hakusanoja oli nuori, vanhempi, syöpä ja tuki. Sisäänottokriteereinä olivat laadullinen tutkimusmenetelmä, vanhemman syöpä, nuoren näkökulma sekä tuen tarve tai tuen saanti. Tietokantahaut tuottivat 4733 hakutulosta, joista 10 tutkimusartikkelia hyväksyttiin valintaprosessin jälkeen katsaukseen. Laadunarviointi tehtiin Joanna Briggsin laadunarviointityökalulla. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Katsaukseen valitut alkuperäistutkimukset oli tehty eri puolilla maailmaa ja ne oli julkaistu vuosina 2004–2023. Osallistuneiden määrät tutkimuksissa vaihtelivat 7–31 välillä. Kaikissa alkuperäistutkimuksissa aineistonkerääminen oli toteutettu puolistrukturoidulla haastattelulla, lisäksi yhdessä tutkimuksessa nuoret olivat täyttäneet Caring Professional -asteikkoa liittyen hoitajan kohtaamiseen. Alkuperäistutkimuksien aineistojen analyysimenetelmiä olivat laadullinen sisällönanalyysi, fenomenologinen analyysi, etnografinen analyysi, Krippendorffin sisällönanalyysi ja teema-analyysi.
Vanhemman sairastaessa syöpää nuoret kokivat tarvitsevansa ja saaneensa tukea sosiaaliselta verkostolta ja tukea arkielämän jatkumiseen. Nuoret tarvitsivat tiedollista tukea sekä tukea psyykkisen hyvinvoinnin mahdollistumiseen. Nuoret kokivat saaneensa tukea monilähteisenä informaationa ja tulleensa kohdatuiksi terveydenhuollossa.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksien mukaan nuorten kokemukset tuen tarpeesta ja saamisesta ovat samansuuntaisia eri puolilla maailmaa eivätkä ne ole kulttuurista riippuvaisia. Vanhemman sairastaessa syöpää nuoret kokivat tärkeiksi tuenantajiksi perheet ja ystävät. Tiedon saaminen vanhemman syövästä oli merkityksellistä nuorten selviytymisen kannalta. Lisäksi nuorille oli tärkeää vapaa-ajan aktiviteettien jatkuminen sekä omien kokemuksien ja tunteiden käsitteleminen vanhemman sairastaessa. Nuorten selviytymistä tuki toivon vahvistaminen ja positiivisuuden ylläpitäminen. Tuloksia voidaan hyödyntää nuoren tuen kehittämisessä terveydenhuollossa ja järjestöissä tilanteessa, missä vanhempi sairastaa syöpää.