Korkotason vaikutus työeläkeyhtiön riskienhallintaan
Suopajärvi, Thiemothy (2024)
Suopajärvi, Thiemothy
2024
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024112510470
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024112510470
Tiivistelmä
Työeläkejärjestelmän kestävyyden ja rahoituksen turvaamiseen liittyvät haasteet ovat olleet jo pitkään osana laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Viime vuosina nämä kysymykset ovat korostuneet entisestään, kun 2020-luvun alussa alkanut korkotason nousu on tuonut mukanaan uudenlaisia haasteita ja siten muuttanut merkittävästi toimintaympäristöä koko finanssialalla. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella korkotason ja sen muutoksen vaikutuksia työeläkeyhtiön riskienhallintaan. Tutkielmassa perehdytään etenkin korkotason vaikutuksiin työeläkeyhtiön keskeisiin toimintoihin, korkotason hallintakeinoihin sekä keskeisiin eroavaisuuksiin muihin finanssilaitoksiin korkotason aiheuttamien riskien hallinnassa.
Tutkielman teoriaosuus on jaoteltu kahteen osaan. Ensimmäisessä teorialuvussa käsitellään työeläkeyhtiöiden toimintaa sekä riskienhallintaa. Luvussa esitellään muun muassa eläkevakuuttamisen perusperiaatteet sekä sijoitustoiminnan ja vakavaraisuussääntelyn merkitys työeläkeyhtiön riskienhallinnan näkökulmasta. Toinen teorialuku perehtyy korkotason eri ulottuvuuksiin sen rakentumisen ja vaikutusten kautta. Luvussa käsitellään myös olennaista korkoriskiä ja siihen liittyviä yleisiä hallintakeinoja. Tutkielman empiirinen osuus koostuu puolistrukturoiduista haastatteluista kerätyn laadullisen aineiston analyysista, joka toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä.
Tutkielman tuloksista käy ilmi, että korkotasolla on merkittävä rooli työeläkeyhtiön toiminnassa, etenkin sijoitustoimintaan sekä vakavaraisuussääntelyyn liittyvän riskienhallinnan osalta. Tämä vaikutus ilmenee erityisesti sijoitustoiminnassa, jossa korkosijoitusten tuotot ovat sidoksissa markkinoiden korkotasoon. Tuloksista käy myös ilmi, että korkotason vaikutus ulottuu laajemmin työeläkejärjestelmään, jonka toimijoiden toimintaa sääntely yhtenäistää. Tämä näkyy erityisesti vakavaraisuudenhallinnassa, jossa työeläkeyhtiöt arvioivat jatkuvasti, kuinka paljon ne voivat poiketa alan keskimääräisistä tuotoista ja riskinotosta.
Tutkielman teoriaosuus on jaoteltu kahteen osaan. Ensimmäisessä teorialuvussa käsitellään työeläkeyhtiöiden toimintaa sekä riskienhallintaa. Luvussa esitellään muun muassa eläkevakuuttamisen perusperiaatteet sekä sijoitustoiminnan ja vakavaraisuussääntelyn merkitys työeläkeyhtiön riskienhallinnan näkökulmasta. Toinen teorialuku perehtyy korkotason eri ulottuvuuksiin sen rakentumisen ja vaikutusten kautta. Luvussa käsitellään myös olennaista korkoriskiä ja siihen liittyviä yleisiä hallintakeinoja. Tutkielman empiirinen osuus koostuu puolistrukturoiduista haastatteluista kerätyn laadullisen aineiston analyysista, joka toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä.
Tutkielman tuloksista käy ilmi, että korkotasolla on merkittävä rooli työeläkeyhtiön toiminnassa, etenkin sijoitustoimintaan sekä vakavaraisuussääntelyyn liittyvän riskienhallinnan osalta. Tämä vaikutus ilmenee erityisesti sijoitustoiminnassa, jossa korkosijoitusten tuotot ovat sidoksissa markkinoiden korkotasoon. Tuloksista käy myös ilmi, että korkotason vaikutus ulottuu laajemmin työeläkejärjestelmään, jonka toimijoiden toimintaa sääntely yhtenäistää. Tämä näkyy erityisesti vakavaraisuudenhallinnassa, jossa työeläkeyhtiöt arvioivat jatkuvasti, kuinka paljon ne voivat poiketa alan keskimääräisistä tuotoista ja riskinotosta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8918]