Rory Gilmoren identiteettiä etsimässä : Kehitysromaanin piirteet Gilmoren tytöissä
Savela-Cowley, Riikka (2024)
Savela-Cowley, Riikka
2024
Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-11-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024112310435
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024112310435
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on analysoida Gilmoren tytöt-televisiosarjan päähenkilön, Rory Gilmoren, tarinaa kehitysromaanin rakenteen näkökulmasta. Tutkimukseni pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, miten kehitysromaanille tyypilliset vaiheet heijastuvat Rory Gilmoren elämässä, ja miten sarja käyttää kehitysromaanin rakennetta hyväkseen tarinankerronnassaan. Amy Sherman-Palladinon kehittämä, vuosien 2001 ja 2007 välillä esitetty Gilmoren tytöt on tarina Lorelai ja Rory Gilmoren välisestä äiti–tytär-suhteesta, ja sijoittuu fiktiiviseen Stars Hollow-nimiseen pikkukylään Connecticutin osavaltiossa. Sarja keskittyy molempien Gilmoren tyttöjen yksittäisiin ja yhteisiin juonenkäänteisiin, mutta sarjan keskeinen teema on sidoksissa Roryn kehityskertomukseen, ja erityisesti hänen akateemiseen koulutukseensa. Sarja alkaa Roryn aloittaessa opinnot Chilton-nimisessä yksityiskoulussa, ja päättyy hänen valmistumiseensa Yalesta.
Tekstianalyysini on jaettu kolmeen osaan: ensimmäisessä analyysiluvussa käsittelen Roryn lukiovuosia, keskittyen erityisesti Roryn koulutukseen ja lukioromansseihin. Toisessa analyysiluvussa keskityn Roryn Yale-vuosiin, painottaen sekä Roryn erilaisia ihmissuhteita että hänen lähes jatkuvaa riittämättömyyden tunnettaan. Kolmannessa analyysiluvussa käsittelen Gilmoren tyttöjen jatko-osana julkaistua Vuosi elämää -minisarjaa, näkökulmana erityisesti Roryn ammatilliset vaikeudet ja näennäiset luonnemuutokset. Sovellan tutkimuksessani monia erilaisia kehitysromaaniin liittyviä tutkimuksia, kuten myös Gilmoren tyttöjä käsitteleviä teoksia. Näitä ovat muun muassa Mihail Bakhtinin (1987) Speech genres and other late essays, Thomas L. Jeffersin (2005) Apprenticeships : The Bildungsroman from Goethe to Santayana ja David Scott Diffrientin ja David Laveryn (2010) toimittama Screwball Television : Critical Perspectives on Gilmore Girls. Tämän tutkimuksen päälähteenä toimii kuitenkin Jerome Hamilton Buckleyn (2013) Season of Youth: The Bildungsroman from Dickens to Golding. Sovellan Buckleyn esittämää kehitysromaanin rakennetta Gilmoren tyttöihin läpi teoksen.
Tutkimuksessani esiintyvät keskeiset tulokset ovat seuraavanlaiset: Gilmoren tytöt on oiva esimerkki kehitysromaanin rakennetta hyödyntävästä teoksesta siitä huolimatta, että se poikkeaa perinteisen romaanin taidemuodosta. Sarja korostaa elämän jatkuvan koulutuksen tärkeyttä osana yksilön kehitystä. Kehitysromaanin vaiheita noudattaen Chilton-vuosien aikana Rory kokee ensimmäiset rakkaussuhteensa, tutustuu erilaiseen maailmaan ja katkaisee suhteensa isäänsä. Yale-vuosien aikana Roryn todellinen kehittyminen alkaa, kuten yksin muuttamisen ja sen tuoman itsenäistymisen kautta yleensäkin. Tämän vaiheen aikana Rory kokee monia akateemisia ja romanttisia pettymyksiä, jotka muokkaavat hänen luonnettaan. Sarjaa jatkava Vuosi elämää -minisarja kuitenkin osoittaa, että Roryn itsenäistyminen ei ole johtanut välittömään menestykseen, vaan urallisiin ja henkilökohtaisiin vaikeuksiin. Roryn tarina päättyy epävarmasti, ja osoittaa, että tosielämää kopioiden Gilmoren tyttöjen kehityskertomus ei päätyy selkeään ja tyydyttävään ratkaisuun.
Tekstianalyysini on jaettu kolmeen osaan: ensimmäisessä analyysiluvussa käsittelen Roryn lukiovuosia, keskittyen erityisesti Roryn koulutukseen ja lukioromansseihin. Toisessa analyysiluvussa keskityn Roryn Yale-vuosiin, painottaen sekä Roryn erilaisia ihmissuhteita että hänen lähes jatkuvaa riittämättömyyden tunnettaan. Kolmannessa analyysiluvussa käsittelen Gilmoren tyttöjen jatko-osana julkaistua Vuosi elämää -minisarjaa, näkökulmana erityisesti Roryn ammatilliset vaikeudet ja näennäiset luonnemuutokset. Sovellan tutkimuksessani monia erilaisia kehitysromaaniin liittyviä tutkimuksia, kuten myös Gilmoren tyttöjä käsitteleviä teoksia. Näitä ovat muun muassa Mihail Bakhtinin (1987) Speech genres and other late essays, Thomas L. Jeffersin (2005) Apprenticeships : The Bildungsroman from Goethe to Santayana ja David Scott Diffrientin ja David Laveryn (2010) toimittama Screwball Television : Critical Perspectives on Gilmore Girls. Tämän tutkimuksen päälähteenä toimii kuitenkin Jerome Hamilton Buckleyn (2013) Season of Youth: The Bildungsroman from Dickens to Golding. Sovellan Buckleyn esittämää kehitysromaanin rakennetta Gilmoren tyttöihin läpi teoksen.
Tutkimuksessani esiintyvät keskeiset tulokset ovat seuraavanlaiset: Gilmoren tytöt on oiva esimerkki kehitysromaanin rakennetta hyödyntävästä teoksesta siitä huolimatta, että se poikkeaa perinteisen romaanin taidemuodosta. Sarja korostaa elämän jatkuvan koulutuksen tärkeyttä osana yksilön kehitystä. Kehitysromaanin vaiheita noudattaen Chilton-vuosien aikana Rory kokee ensimmäiset rakkaussuhteensa, tutustuu erilaiseen maailmaan ja katkaisee suhteensa isäänsä. Yale-vuosien aikana Roryn todellinen kehittyminen alkaa, kuten yksin muuttamisen ja sen tuoman itsenäistymisen kautta yleensäkin. Tämän vaiheen aikana Rory kokee monia akateemisia ja romanttisia pettymyksiä, jotka muokkaavat hänen luonnettaan. Sarjaa jatkava Vuosi elämää -minisarja kuitenkin osoittaa, että Roryn itsenäistyminen ei ole johtanut välittömään menestykseen, vaan urallisiin ja henkilökohtaisiin vaikeuksiin. Roryn tarina päättyy epävarmasti, ja osoittaa, että tosielämää kopioiden Gilmoren tyttöjen kehityskertomus ei päätyy selkeään ja tyydyttävään ratkaisuun.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8918]