Terveydenhuollon ammattilaisten uskomukset näyttöön perustuvassa toiminnassa
Nisula, Nora (2024)
Nisula, Nora
2024
Hoitotieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-11-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024112210428
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024112210428
Tiivistelmä
Terveydenhuollon palveluiden tulisi perustua näyttöön ja hyväksi todettuihin hoitokäytäntöihin, jotta potilaille voidaan taata turvallinen, laadukas ja asiakaskeskeinen hoito. Potilastyöhön osallistuva henkilökunta muodostaa merkittävän osan terveydenhuollon henkilöstöstä, joten he ovat keskeisessä asemassa näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisessä. Näyttöön perustuva toiminta edellyttää terveydenhuollon ammattilaisilta osaamista, jotta he voivat toteuttaa sitä hoitotyön arjessa. Näyttöön perustuvan toiminnan uskomukset ovat tärkeä tekijä edistämään näyttöön perustuvan tiedon käyttöä. Tämän määrällisen poikkileikkaustutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla terveydenhuollon ammattilaisten uskomuksia näyttöön perustuvasta toiminnasta sekä tiedon ja taustatekijöiden yhteyttä näyttöön perustuvan toiminnan uskomuksiin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan luoda näyttöön perustuvan toiminnan osaamista kehittävä interventio ja siten edistää terveydenhuollon ammattilaisten näyttöön perustuvan toiminnan uskomuksia.
Aineistonkeruu toteutettiin joulukuun 2023 – elokuun 2024 välillä käyttämällä sähköistä kyselylomaketta. Kutsua osallistua tutkimukseen jaettiin terveydenhuollon ammattilaisille hyödyntämällä eri sähköisiä kanavia. Kyselylomake sisälsi EBPB-mittarin, NPTTieto-testin sekä kysymyksiä taustatiedoista. Sisäänottokriteereinä olivat, että vastaajat olivat suorittaneet terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkinnon tai vastaavan koulutuksen ja osallistuivat potilashoitoon. Tutkimuksen sisäänottokriteerit täytti n= 73 vastaajaa. Aineiston analyysi toteutettiin SPSS-ohjelmalla. Analyysissa käytettiin kuvailevia menetelmiä, Spearmanin korrelaatiokerrointa, Kruskal-Wallisin testiä, Mann-Whitneyn testiä sekä parivertailua Bonferroni-korjauksella.
Tutkimustulokset osoittivat, että terveydenhuollon ammattilaisilla on pääasiassa myönteisiä uskomuksia näyttöön perustuvasta toiminnasta (EBPB-mittarin kokonaispistemäärä ka 58.00, kh= 10.19). Terveydenhuollon ammattilaiset tunnistivat näyttöön perustuvan toiminnan arvon ja että sillä voidaan parantaa potilaiden saamaa hoitoa ja kliinisiä hoitotuloksia. Uskomukset näyttöön perustuvan toiminnan resursseihin ja tietoon olivat kohtalaisia. Näyttöön perustuvan toiminnan tiedon ja uskomusten välillä oli heikko yhteys. Koettu lisäkoulutustarve näyttöön perustuvassa toiminnassa ja työn kehittäminen näyttöön perustuvaksi heikosti yhteydessä näyttöön perustuvan toiminnan uskomuksiin. Muilla taustatekijöillä ei ollut yhteyttä näyttöön perustuvan toiminnan uskomuksiin. Myös kouluarvosanalla arvioitu näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen ja asenne olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä näyttöön perustuvan toiminnan uskomuksiin. Tämän tutkimuksen mukaan terveydenhuollon ammattilaisten näyttöön perustuvan tiedon käyttö päivittäisessä työssä oli vähäistä.
Vaikka terveydenhuollon ammattilaisten uskomukset näyttöön perustuvan toiminnan hyödyistä olivat myönteisiä, tarvitaan aktiivisia toimia, joilla edistetään näyttöön perustuvan toiminnan osaamista sekä myönteisten uskomusten siirtymistä terveydenhuollon ammattilaisten päivittäiseen hoitotyöhön. Tulokset osoittivat, että terveydenhuollon ammattilaiset kaipaavat lisäkoulutusta näyttöön perustuvasta toiminnasta osaamisensa edistämiseksi.
Aineistonkeruu toteutettiin joulukuun 2023 – elokuun 2024 välillä käyttämällä sähköistä kyselylomaketta. Kutsua osallistua tutkimukseen jaettiin terveydenhuollon ammattilaisille hyödyntämällä eri sähköisiä kanavia. Kyselylomake sisälsi EBPB-mittarin, NPTTieto-testin sekä kysymyksiä taustatiedoista. Sisäänottokriteereinä olivat, että vastaajat olivat suorittaneet terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkinnon tai vastaavan koulutuksen ja osallistuivat potilashoitoon. Tutkimuksen sisäänottokriteerit täytti n= 73 vastaajaa. Aineiston analyysi toteutettiin SPSS-ohjelmalla. Analyysissa käytettiin kuvailevia menetelmiä, Spearmanin korrelaatiokerrointa, Kruskal-Wallisin testiä, Mann-Whitneyn testiä sekä parivertailua Bonferroni-korjauksella.
Tutkimustulokset osoittivat, että terveydenhuollon ammattilaisilla on pääasiassa myönteisiä uskomuksia näyttöön perustuvasta toiminnasta (EBPB-mittarin kokonaispistemäärä ka 58.00, kh= 10.19). Terveydenhuollon ammattilaiset tunnistivat näyttöön perustuvan toiminnan arvon ja että sillä voidaan parantaa potilaiden saamaa hoitoa ja kliinisiä hoitotuloksia. Uskomukset näyttöön perustuvan toiminnan resursseihin ja tietoon olivat kohtalaisia. Näyttöön perustuvan toiminnan tiedon ja uskomusten välillä oli heikko yhteys. Koettu lisäkoulutustarve näyttöön perustuvassa toiminnassa ja työn kehittäminen näyttöön perustuvaksi heikosti yhteydessä näyttöön perustuvan toiminnan uskomuksiin. Muilla taustatekijöillä ei ollut yhteyttä näyttöön perustuvan toiminnan uskomuksiin. Myös kouluarvosanalla arvioitu näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen ja asenne olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä näyttöön perustuvan toiminnan uskomuksiin. Tämän tutkimuksen mukaan terveydenhuollon ammattilaisten näyttöön perustuvan tiedon käyttö päivittäisessä työssä oli vähäistä.
Vaikka terveydenhuollon ammattilaisten uskomukset näyttöön perustuvan toiminnan hyödyistä olivat myönteisiä, tarvitaan aktiivisia toimia, joilla edistetään näyttöön perustuvan toiminnan osaamista sekä myönteisten uskomusten siirtymistä terveydenhuollon ammattilaisten päivittäiseen hoitotyöhön. Tulokset osoittivat, että terveydenhuollon ammattilaiset kaipaavat lisäkoulutusta näyttöön perustuvasta toiminnasta osaamisensa edistämiseksi.