Koulutusinterventiot näyttöön perustuvan hoitotyön implementoinnissa : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Hoitotyön laadun perustana on näyttöön perustuva toiminta. Näyttö on parasta ajantasaista tietoa, missä tiedon lähteinä toimivat tutkitun tiedon lisäksi myös kliininen kokemus, potilaslähtöiset tekijät ja hänen kokemuksensa sekä paikallinen konteksti. Näyttöön perustuva toiminta edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja koulutuksen kohdentamista.

Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata koulutusinterventioita näyttöön perustuvan hoitotyön implementoinnissa. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymykset ovat: ”Millaisia menetelmiä koulutusinterventioissa on käytetty näyttöön perustuvan hoitotyön implementoinnissa?”, ”Millaisia sisältöjä käsitellään näyttöön perustuvan hoitotyön koulutusinterventioissa?” ja ”Millaisia vaikutuksia on näyttöön perustuvan hoitotyön koulutusinterventioilla?”.

Katsauksen tiedonhaussa käytettiin neljää tietokantaa (CINAHL, Cochrane, Medline ja ERIC) ja haku toteutettiin huhtikuussa 2024. Hakusanoina olivat hoitotyö, näyttöön perustuva toiminta, koulutusinterventio ja implementointi englannin kielellä, ja näiden asia- ja vapaasanat sekä synonyymit, yhdistelmät ja sanan katkaisut. Haun tietokantarajauksia olivat englanninkieliset, vertaisarvioidut alkuperäistutkimukset. Sisäänottokriteerit olivat empiirinen tutkimus, koulutusinterventio, näyttöön perustuva toiminta, implementointi ja sairaanhoitaja. Tietokantahaut tuottivat yhteensä 4431 tutkimusartikkelia, joista lopulliset artikkelit (n=30) seulottiin otsikon, tiivistelmän ja kokotekstin perusteella. Laadunarvioinnissa käytettiin Hawkerin ym. Laadunarviointikriteeristöä. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Katsaukseen valitut tutkimukset olivat 15 eri maasta ja viidestä maanosasta. Tutkimusartikkeleista suurin osa oli julkaistu vuosina 2015-2023 (n=24). Näyttöön perustuvaa toimintaa oli implementoitu itsenäistä oppimista tukevin menetelmin, ryhmätyömenetelmin, kokemuksellisin oppimismenetelmin, kouluttajalähtöisin menetelmin ja aktivoivin menetelmin. Koulutusinterventiot sisälsivät opetusta kliinisestä hoitotyöstä, näytön tiivistämistä katsaukseksi ja näytön hyödyntämisestä hoitotyössä. Koulutusinterventioilla oli positiivista vaikutusta ennen kaikkea näyttöön perustuvan toiminnan tiedoissa, taidoissa ja asenteissa sekä näytön hyödyntämisessä. Osassa tutkimuksissa (n=6) sen sijaan havaittiin, että interventiolla ei ollut vaikuttavuutta edellä mainittuihin osa-alueisiin. Negatiivisia vaikutuksia ei raportoitu yhdessäkään tutkimuksessa.

Näyttöön perustuvaa toimintaa oli implementoitu moninaisin menetelmin ja opetuksen sisältö vaihteli. Koulutuksissa oli yhdistelty erilaisia interventiomenetelmiä oppimisen varmistamiseksi. Koulutusinterventiot lisäsivät osaamista, mutta joidenkin tutkimuksien mukaan hyötyä interventioista ei nähty. Jatkossa olisi tärkeää tutkia minkälaisilla interventiomenetelmillä saavutetaan optimaalinen vaikuttavuus ja määrittää implementoinnin toteutumiseen vaikuttavat taustatekijät.