Aluekehityshankkeen osittelu ja vaiheistus

Abstract

Suomen asuntotuotantoon vaikuttaa erityisesti kaupungistuminen ja väestön keskittyminen, ja kaupungistuminen ohjaa asuntomarkkinoiden kohdentumista kasvukeskuksiin. Suurimpien kaupunkiseutujen väkiluvun odotetaan kasvavan edelleen. Kasvavaan asuntokysyntään pyritään vastaamaan alueellisilla asuntokehittämishankkeilla, joissa asuntokehittämistä skaalataan kohti laajempia alueellisia kokonaisuuksia. Alueelliset asuntokehityshankkeet ovat laajoja ja pitkäkestoisia projekteja, joissa on mukana lukuisia toimijoita. Hankkeille tulee määritellä selkeät työvaiheet, jotta ne voidaan yhteensovittaa eri toimijoiden kanssa. Aluekehityshankkeen prosessin osittelun ja vaiheistuksen myötä projektin läpivienti on hallittua ja ohjattua. Diplomityössä on tutkittu aluekehityshankkeiden osittelua ja vaiheistusta. Tutkimuksen tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä aluekehityshankkeiden keskeisistä vaiheista, tehtävistä, päätöksistä ja osapuolista. Tutkimus on toteutettu tarkastelemalla neljän case-hankkeen vaiheita ja tehtäviä sekä niihin osallistuneita toimijoita ja niissä tehtyjä päätöksiä. Tutkimuksen case-hankkeet olivat Suomen neljässä eri kaupungissa sijaitsevia aluekehityshankkeita. Tutkimuksen teoriaosuudessa tutkimusaihetta tarkastellaan kahdesta eri näkökulmasta, jotka ovat yleinen projektinhallinta ja alueellinen asuntokehittäminen. Kiinteistökehitys on projektitoimintaa, ja alueellisessa asuntokehittämisessä kiinteistökehitystä skaalataan kohti laajempia kokonaisuuksia. Alueellinen asuntokehittäminen on lähtökohtaisesti monimutkaisista ja keskenään yhteydessä olevista tehtävistä koostuva projekti, jonka tavoite on saavuttaa etukäteen määritelty päämäärä tietyssä aikataulussa, budjetissa ja laajuudessa. Projektinhallinnan tarkastelulla tuodaan yleisiä periaatteita, joiden avulla resursseja, aikatauluja ja toimintaa voidaan ohjata siten, että aluekehittämiselle asetetut tavoitteet saavutetaan suunnitellusti. Alueellisen asuntokehittämisen tarkastelulla määritellään ja kuvataan sen sisältämiä vaiheita ja tehtäviä. Työn tuloksissa esitellään case-hankkeille muodostetut prosessimallit ja tehtäväluettelot, joissa kuvataan hankkeiden keskeiset vaiheet, tehtävät, osapuolet ja päätökset. Jokaisen case-hankkeen prosessin tähänastinen kulku on pyritty kuvaamaan aina prosessin alusta lähtien. Case-hankkeita on myös vertailtu keskenään. Tulosluvussa esitellään myös aluekehityshankkeiden prosessin yleiset mallit, joissa ei huomioida tutkimuksen case-hankkeita, vaan aluekehityshankkeiden prosessia tarkastellaan yleisellä tasolla. Tutkimuksen tulosten perusteella on muodostettu aluekehityshankkeen yleinen prosessimalli, jossa kuvataan aluekehityshankkeen keskeiset vaiheet, tehtävät, osapuolet ja päätökset. Lisäksi on tunnistettu aluekehityshankkeiden vaiheiden keskinäisiä riippuvuuksia ja vaiheistamisen haasteita. Aluekehityshankkeille yhteisiä päävaiheita ovat visio uudesta käyttötarkoituksesta, tavoitteiden määrittely, reunaehtojen tunnistaminen ja konseptikehitys, asemakaavoitus, tontinluovutus sekä rakentaminen. Päävaiheita toteutetaan tyypillisesti limittäin, joten prosessi ei ole lineaarinen. Haasteita vaiheistamiseen tuovat aluekehityshankkeiden ominaispiirteet, joita ovat laajuus ja ajallinen pitkäkestoisuus. Haasteita aiheuttavat myös rakennusalan suhdannevaihtelut ja markkinatilanteiden muutokset.

The housing production in Finland is particularly influenced by urbanization and population concentration, with urbanization driving the focus of housing markets towards growth centers. The population in the largest urban regions is expected to continue growing. Efforts to meet the increasing demand for housing are being addressed through regional housing development projects, where housing development is scaled toward broader regional entities. These regional housing development projects are extensive and long-term, involving numerous stakeholders. Clear work phases need to be defined for the projects so that they can be coordinated with the various actors involved. By partitioning and phasing the regional development project, the project implementation becomes manageable and directed. This thesis examines the partitioning and phasing of regional development projects. The goal of the research has been to increase understanding of the key phases, tasks, decisions, and stakeholders involved in regional development projects. The study was conducted by analyzing the phases and tasks of four case projects, as well as the participants and decisions made in these projects. The case projects studied were regional development projects located in four different cities in Finland. In the theoretical part of the study, the research topic is approached from two different perspectives: general project management and regional housing development. Real estate development is project-based activity, and in regional housing development, real estate development is scaled toward broader entities. Regional housing development is essentially a project composed of complex and interconnected tasks, aiming to achieve a predefined goal within a specific timeframe, budget, and scope. The examination of project management introduces general principles that help guide resources, schedules, and activities so that the objectives set for regional development can be achieved as planned. The review of regional housing development defines and describes its phases and tasks. The results present the process models and task lists created for the case projects, describing the key stages, tasks, stakeholders, and decisions of each project. The progression of each case project has been illustrated from the beginning of the process up to the current stage. The case projects have also been compared with one another. The results chapter also introduces general models for the process of regional development projects, focusing on an overall examination rather than on the specific case projects analyzed in the study. Based on the study results, a general process model for regional development projects has been created, describing the key stages, tasks, stakeholders, and decisions involved. Additionally, the interdependencies between stages and the challenges of phasing in regional development projects have been identified. The main stages common to regional development projects include the vision for new use, definition of goals, identification of constraints, concept development, zoning, land transfer, and construction. These main stages are typically carried out in an overlapping manner, so the process is not linear. Challenges in phasing arise from the characteristics of regional development projects, such as their large scale and ex-tended timelines, as well as fluctuations in the construction industry cycle and changes in market conditions.