”Varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointi on työntekemisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen perusta” : Millaiseksi varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointi rakentuu varhaiskasvatuksen johtajien kuvauksissa?
Miagkov, Antti (2024)
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
Hyväksymispäivämäärä
2024-11-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024111610239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024111610239
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, millaiseksi varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvointi rakentuu varhaiskasvatuksen johtajien kuvauksissa. Tutkimuksen tavoitteena oli myös tutkia, soveltuuko McMullen’n ja kumppaneiden ECPW- teoreettinen työhyvinvointimalli varhaiskasvatuksen työhyvinvoinnin tutkimiseen. Lisäksi aineistosta etsittiin sellaisia tekijöitä, jotka eivät sisältyneet ECPW- työhyvinvointimalliin.
Tutkimuksen aineistona on Tampereen yliopiston Varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatushenkilöstön työhyvinvointi: Organisatoriset tekijät ja alanvaihto (VOA)- tutkimuksen tuottama aineisto, josta tässä tutkimuksessa hyödynnettiin varhaiskasvatuksen johtajien avoimia vastauksia. Aineisto oli kerätty sähköisellä kyselyllä syksyllä 2022 ja vastauksia oli tullut 96 päiväkodin johtajalta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysiä, jonka yläluokat muodostuivat ECPW- työhyvinvointimallin faktoreiden perusteella.
Tulokset näyttivät, että varhaiskasvatuksen johtajien kuvauksissa työhyvinvointi rakentuu laajaksi kokonaisuudeksi, joka muodostuu useista eri tekijöistä. ECPW-mallin todettiin myös soveltuvan suurimmalta osin varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvoinnin tutkimiseen. ECPW-mallin faktoreista eniten mainintoja saivat Työntekijää tukevat rakenteet sekä Kollegiaaliset suhteet. ECPW- teoreettisen mallin ulkopuolelle oli jäänyt sellaisia teemoja, kuten työn ja vapaa-ajan tasapaino, työstä palautumisen keinot, yhteinen vastuu työhyvinvoinnista, ilmapiirin tarttuvuus, työntekijöiden tunteminen, johtamiskokonaisuus, työhyvinvointi laadun määrittäjänä, median vaikutus työhyvinvointiin sekä johtamisen paradoksit.
Tutkimuksen aineistona on Tampereen yliopiston Varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatushenkilöstön työhyvinvointi: Organisatoriset tekijät ja alanvaihto (VOA)- tutkimuksen tuottama aineisto, josta tässä tutkimuksessa hyödynnettiin varhaiskasvatuksen johtajien avoimia vastauksia. Aineisto oli kerätty sähköisellä kyselyllä syksyllä 2022 ja vastauksia oli tullut 96 päiväkodin johtajalta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysiä, jonka yläluokat muodostuivat ECPW- työhyvinvointimallin faktoreiden perusteella.
Tulokset näyttivät, että varhaiskasvatuksen johtajien kuvauksissa työhyvinvointi rakentuu laajaksi kokonaisuudeksi, joka muodostuu useista eri tekijöistä. ECPW-mallin todettiin myös soveltuvan suurimmalta osin varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvoinnin tutkimiseen. ECPW-mallin faktoreista eniten mainintoja saivat Työntekijää tukevat rakenteet sekä Kollegiaaliset suhteet. ECPW- teoreettisen mallin ulkopuolelle oli jäänyt sellaisia teemoja, kuten työn ja vapaa-ajan tasapaino, työstä palautumisen keinot, yhteinen vastuu työhyvinvoinnista, ilmapiirin tarttuvuus, työntekijöiden tunteminen, johtamiskokonaisuus, työhyvinvointi laadun määrittäjänä, median vaikutus työhyvinvointiin sekä johtamisen paradoksit.