“Sl 1, p4, p2tog, turn” : A linguistic analysis of knitting patterns

Abstract

The popularity of knitting has varied during the past centuries and decades. Currently, the interest in the craft is growing, and more academic studies around it are being published. However, the focus of the research is on the more sociological side, including studies related to knitting as a form of activism, an identity-building activity, and an aid for mental health, and on the associations between knitting and women and domesticity. Linguistic studies of knitting and related crafts are scarce, and therefore this thesis aims to contribute to the language-related knowledge of the field.

The present study compares knitting patterns with other registers and genres of instructional texts, analyzing the features and elements they have in common and describing the differences. Additionally, the typical linguistic features of knitting patterns are examined, focusing on sentence structure and vocabulary, as well as special terminology. Finally, the usage and form of abbreviations in knitting patterns is analyzed.

The data of this study consists of 21 English-language knitting patterns of varying length, complexity, and content. The data was analyzed using a mixed method that incorporates elements of various linguistic theories and methods, the most important of which are register analysis, variationist study, and lexicology. The analysis is mostly qualitative, including some quantitative considerations.

Based on the analysis, knitting patterns evidently belong to the category of instructional texts and contain many similar features. However, they are a specific subtype of instructions and are distinguished by unique characteristics, such as the frequent use of abbreviations. Variation is present in all levels of language, but enough consistency exists for knitting patterns to be able to be described a register of their own. The most common verbs and nouns are approximately the same across the data, and there are several domain-specific terms. However, most of the terms are found in the Oxford English Dictionary, which shows their relative generality. Abbreviations present themselves in various forms and functions, and in some cases these two are connected. The abbreviations represent various word classes, in most cases reflecting the word classes of their original long forms. Abbreviation usage in knitting patterns varies between authors and contexts.

While this study provides an overview of the linguistic features of knitting patterns, the results cannot be generalized for all texts of the category. The sample size is rather restricted, and e.g. regional variants are not taken into account. The central recommendations for future research are expanding the sample size, analyzing the relationship between situational characteristics and linguistic features in a more systematic manner, and performing comparative analyses with example texts of other registers and genres.

Neulomisen suosio on vaihdellut viime vuosisatojen ja –kymmenien aikana. Tällä hetkellä kiinnostus on nousussa, ja neuleaiheisia tieteellisiä tutkimuksia julkaistaan jatkuvasti. Tutkimukset keskittyvät kuitenkin pääasiassa yhteiskunnalliseen näkökulmaan, liittyen mm. neulomiseen aktivismin muotona, identiteetin rakentamisen keinona ja mielenterveyden ylläpitämisen apuvälineenä, sekä mielikuviin neulomisen, naisten ja kotielämän yhteydestä. Kielitieteellinen tutkimus neulomiseen ja muihin kädentaitoihin liittyen on vähäistä, ja siksi tämä tutkimus pyrkii lisäämään lingvististä tietoutta sillä saralla.

Tämä tutkimus vertailee neuleohjeita muihin ohjetekstirekistereihin ja –genreihin analysoiden niiden yhteisiä piirteitä ja kuvaillen eroavaisuuksia. Lisäksi tutkitaan neuleohjeiden tyypillisiä kielellisiä ominaisuuksia keskittyen lauserakenteisiin, sanastoon ja erikoistermistöön. Lopuksi analysoidaan neuleohjeissa esiintyvien lyhenteiden muodostusta ja käyttöä.

Tämän tutkimuksen aineisto koostuu 21 englanninkielisestä neuleohjeesta, joiden pituus, monimutkaisuus ja sisältö vaihtelevat. Aineistoa analysoitiin käyttämällä menetelmää, joka yhdistelee elementtejä useista kielitieteellisistä teorioista ja metodeista. Tärkeimpiä niistä ovat rekisterianalyysi, variaationtutkimus ja sanasto-oppi. Analyysi on pääosin kvalitatiivista, mutta sisältää joitain kvantitatiivisia huomioita.

Analyysin perusteella neuleohjeet kuuluvat selkeästi ohjetekstien joukkoon ja niissä on useita samanlaisia piirteitä. Ne ovat kuitenkin erityinen ohjeiden alalaji, ja niitä muista erottavat ainutlaatuiset ominaisuudet, kuten lyhenteiden toistuva käyttö. Vaihtelua esiintyy kaikilla kielen tasoilla, mutta kielen yhtenäisyys on riittävää siihen, että neuleohjeita voidaan kutsua omaksi rekisterikseen. Yleisimmät verbit ja substantiivit ovat pääosin samoja koko aineistossa, ja siinä esiintyy useita alan erityistermejä. Suurin osa termeistä on kuitenkin listattu Oxford English Dictionary –sanakirjassa, mikä kertoo niiden olevan suhteellisen yleisluontoisia. Lyhenteet esiintyvät vaihtelevissa muodoissa ja käyttötarkoituksissa, ja joissain tapauksissa näiden välillä on yhteys. Lyhenteet kuuluvat useisiin eri sanaluokkiin ja usein heijastavat alkuperäisten, pitkien muotojensa sanaluokkia. Lyhenteiden käyttö neuleohjeissa vaihtelee kirjoittajasta ja kontekstista toiseen.

Vaikka tämä tutkimus tarjoaa yleiskatsauksen neuleohjeiden kielellisistä piirteistä, tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia tekstilakin tekstejä. Aineiston koko on melko rajattu, ja esimerkiksi alueellista variaatiota ei ole otettu huomioon. Keskeiset suositukset tulevaa tutkimusta varten ovat aineiston koon laajentaminen, tilannesidonnaisten ominaisuuksien ja lingvististen piirteiden suhteen systemaattisempi analysointi sekä neuleohjeiden vertaileminen muiden rekisterien ja genrejen esimerkkiteksteihin.