Association Between Electrodermal Activity and Job Burnout Symptoms
Kytölä, Pasi (2024)
2024
Master's Programme in Computing Sciences
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024111910309
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024111910309
Tiivistelmä
This master’s thesis conducts a statistical data analysis for a study investigating the association between electrodermal activity (EDA) and emotional valence (EV) with psychological job well-being. The thesis consists of the author’s contribution to the writing of two articles as a co-author and this manuscript, which includes an introduction to the statistical methods and concepts used in the articles.
From a statistical data analysis perspective, the first article examined the association between EDA and EV with job burnout symptoms and work engagement, and explored whether the association manifested as the circumplex model of work-related well-being assumes.
The second article focused on identifying latent developmental trajectories of job burnout from data collected over four measurement periods. EDA behavior was compared between the identified latent groups across these periods to determine if the used variables derived from EDA could serve as early indicators of job burnout. In addition, this manuscript modeled latent developmental trajectories of work engagement and examined burnout conditioned on work engagement, following a group-based dual trajectory modeling approach. Tämä pro gradu sisältää tilastollisen data-analyysin tutkimukseen, joka selvitti ihon sähkönjohtavuuden, emotionaalisen valenssin ja psyykkisen työhyvinvoinnin tilan välistä yhteyttä. Tutkielma koostuu kirjoittajan osuuksista kahden artikkelin kirjoittamiseen sekä tästä käsikirjoituksesta, joka esittelee artikkeleissa käytetyt menetelmät.
Tilastollisen data-analyysin näkökulmasta ensimmäinen artikkeli tutki ihon sähkönjohtavuudesta johdettujen muuttujien ja emotionaalisen valenssin yhteyttä työuupumuksen oireisiin sekä työn imuun sekä tutki ilmenikö yhteys työhyvinvoinnin kehämallin mukaisesti.
Toinen artikkeli keskittyi tunnistamaan työuupumuksen latentteja kehityspolkuja puolentoista vuoden aikana toteutettujen neljän mittausjakson datasta. Ihon sähkönjohtavuudesta johdettujen muuttujien käyttäytymistä vertailtiin latenttien ryhmien välillä sen selvittämiseksi, voisivatko muuttujat toimia työuupumuksen varhaisina indikaattoreina. Lisäksi tässä käsikirjoituksessa mallinnettiin myös työn imun latentteja kehityspolkuja ja tarkasteltiin työuupumusta ehdollistettuna työn imulla.
From a statistical data analysis perspective, the first article examined the association between EDA and EV with job burnout symptoms and work engagement, and explored whether the association manifested as the circumplex model of work-related well-being assumes.
The second article focused on identifying latent developmental trajectories of job burnout from data collected over four measurement periods. EDA behavior was compared between the identified latent groups across these periods to determine if the used variables derived from EDA could serve as early indicators of job burnout. In addition, this manuscript modeled latent developmental trajectories of work engagement and examined burnout conditioned on work engagement, following a group-based dual trajectory modeling approach.
Tilastollisen data-analyysin näkökulmasta ensimmäinen artikkeli tutki ihon sähkönjohtavuudesta johdettujen muuttujien ja emotionaalisen valenssin yhteyttä työuupumuksen oireisiin sekä työn imuun sekä tutki ilmenikö yhteys työhyvinvoinnin kehämallin mukaisesti.
Toinen artikkeli keskittyi tunnistamaan työuupumuksen latentteja kehityspolkuja puolentoista vuoden aikana toteutettujen neljän mittausjakson datasta. Ihon sähkönjohtavuudesta johdettujen muuttujien käyttäytymistä vertailtiin latenttien ryhmien välillä sen selvittämiseksi, voisivatko muuttujat toimia työuupumuksen varhaisina indikaattoreina. Lisäksi tässä käsikirjoituksessa mallinnettiin myös työn imun latentteja kehityspolkuja ja tarkasteltiin työuupumusta ehdollistettuna työn imulla.