Tasapuolista ja moninaista kehotunnekasvatusta? : Tarkastelun kohteena paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat
Tikkamäki, Anne (2024)
Tikkamäki, Anne
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024111810274
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024111810274
Tiivistelmä
Tämän pro gradu- tutkielman tavoitteena on tarkastella paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien merkintöjä kehotunnekasvatukseen liittyen ja selvittää, näyttäytyvätkö kehotunnekasvatuksesta tehdyt merkinnät sisällöllisesti moninaisina ja alueellisesti tasapuolisina. Tutkimusta lähestytään kolmen tutkimuskysymyksen avulla: Miten paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa kuvataan kehotunnekasvatusta? Miten paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa huomioidaan lasten ja perheiden moninaisuutta suhteessa kehotunnekasvatukseen? Millaisia mahdollisia eroavaisuuksia paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista löytyy kehotunnekasvatusta ja moninaisuutta kuvaavista merkinnöistä?
Tutkimuksen teoriatausta rakentuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen käsittelee sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta, lapsen seksuaalista kehitystä sekä yhteiskunnan suhtautumista edellä mainittuihin teemoihin. Teoriataustan toinen osa keskittyy kehotunnekasvatuksen ja sen toteutumiseen vaikuttavien tekijöiden määrittelyyn. Tutkimuksen aineistona toimii viiden kaupungin ja seitsemän pienemmän kunnan varhaiskasvatussuunnitelmat, jotka on päivitetty vuoden 2022 valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelmauudistusten jälkeen. Paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen eli tutkimus oli luonteeltaan laadullinen.
Tutkimustulokset osoittavat, että kehotunnekasvatusta kuvataan hyvin vaihtelevasti paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Eniten merkintöjä löytyy kehoon ja tunteisiin liittyen, joita on näkyvillä lähes kaikissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Sen sijaan esimerkiksi lisääntymisestä mainitaan lyhyesti vain kahden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmissa. Peilaus aikaisempiin tutkimustuloksiin osoittaa kuitenkin positiivista kehitystä. Näiden tulosten perusteella ei voida kuitenkaan sanoa, että kehotunnekasvatus olisi alueellisesti tasapuolista tai että kaikki varhaiskasvatuksen ammattilaiset saisivat yhdenmukaista ohjeistusta kehotunnekasvatuksen toteuttamiseen liittyen.
Lasten ja perheiden moninaisuudesta löytyy merkintöjä kaikista tässä tutkimuksessa mukana olleista varhaiskasvatussuunnitelmista, mutta niiden suhde kehotunnekasvatukseen jää enimmäkseen tulkinnan varaan. Moninaisuutta kuvataan myönteisen näkökulman kautta enimmäkseen varhaiskasvatussuunnitelmien arvopohjassa tai toimintakulttuurissa, jolloin lasten ja perheiden moninaisuuden huomioimisen voidaan ajatella olevan kaikessa toiminnassa automaattisesti mukana. Sekä kehotunnekasvatuksen sisältöjen että lasten ja perheiden moninaisuutta kuvaavien osuuksien käsittelyssä keskitytään helpoilta tuntuviin kirjauksiin eikä haastavia teemoja kuten lisääntymistä, hyväksikäyttöä tai arvoristiriitoja juuri tuoda esiin, vaikka nimenomaan näihin teemoihin varhaiskasvatuksen ammattilaiset haluaisivat työssään erityistä tukea ja konkreettisia työkaluja.
Tutkimuksen teoriatausta rakentuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen käsittelee sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta, lapsen seksuaalista kehitystä sekä yhteiskunnan suhtautumista edellä mainittuihin teemoihin. Teoriataustan toinen osa keskittyy kehotunnekasvatuksen ja sen toteutumiseen vaikuttavien tekijöiden määrittelyyn. Tutkimuksen aineistona toimii viiden kaupungin ja seitsemän pienemmän kunnan varhaiskasvatussuunnitelmat, jotka on päivitetty vuoden 2022 valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelmauudistusten jälkeen. Paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen eli tutkimus oli luonteeltaan laadullinen.
Tutkimustulokset osoittavat, että kehotunnekasvatusta kuvataan hyvin vaihtelevasti paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Eniten merkintöjä löytyy kehoon ja tunteisiin liittyen, joita on näkyvillä lähes kaikissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Sen sijaan esimerkiksi lisääntymisestä mainitaan lyhyesti vain kahden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmissa. Peilaus aikaisempiin tutkimustuloksiin osoittaa kuitenkin positiivista kehitystä. Näiden tulosten perusteella ei voida kuitenkaan sanoa, että kehotunnekasvatus olisi alueellisesti tasapuolista tai että kaikki varhaiskasvatuksen ammattilaiset saisivat yhdenmukaista ohjeistusta kehotunnekasvatuksen toteuttamiseen liittyen.
Lasten ja perheiden moninaisuudesta löytyy merkintöjä kaikista tässä tutkimuksessa mukana olleista varhaiskasvatussuunnitelmista, mutta niiden suhde kehotunnekasvatukseen jää enimmäkseen tulkinnan varaan. Moninaisuutta kuvataan myönteisen näkökulman kautta enimmäkseen varhaiskasvatussuunnitelmien arvopohjassa tai toimintakulttuurissa, jolloin lasten ja perheiden moninaisuuden huomioimisen voidaan ajatella olevan kaikessa toiminnassa automaattisesti mukana. Sekä kehotunnekasvatuksen sisältöjen että lasten ja perheiden moninaisuutta kuvaavien osuuksien käsittelyssä keskitytään helpoilta tuntuviin kirjauksiin eikä haastavia teemoja kuten lisääntymistä, hyväksikäyttöä tai arvoristiriitoja juuri tuoda esiin, vaikka nimenomaan näihin teemoihin varhaiskasvatuksen ammattilaiset haluaisivat työssään erityistä tukea ja konkreettisia työkaluja.
