Tietojohtamisen arviointimalli tietojohtamisen kehittämisen tukena työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla
Veid, Amanda (2024)
Veid, Amanda
2024
Tietojohtamisen DI-ohjelma - Master's Programme in Information and Knowledge Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-11-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024111810267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024111810267
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tietojohtamisen arviointimallin toimivuutta osana tietojohtamisen kehittämistä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Tavoitteena oli tuottaa tietoa tietojohtamisen arviointimallin sekä siihen liittyvän arviointiprosessin kehittämisen tueksi. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin kyselyn (n=109) sekä ryhmäkeskustelujen (n=29) avulla. Aineisto analysoitiin käyttäen koodausta ja teemoittelua.
Tulosten perusteella hallinnonalan organisaatioissa ollaan kiinnostuneita tietojohtamisen kehittämisestä. Tietojohtamisen arviointimalli ja arviointiprosessi vaativat jatkokehittämistä, koska arvioinnin luotettavuus, vertailukelpoisuus sekä tiedon hyödynnettävyys ovat melko heikolla tasolla. Ryhmäkeskustelu osoittautui kyselyä toimivammaksi arviointimenetelmäksi sen mahdollistaessa yhteisymmärryksen ja uusien näkökulmien rakentumisen sekä arvioinnin perustelun. Arviointia vaikeuttavat väittämien ja käsitteiden monitulkintaisuus sekä henkilöstön puutteellinen ymmärrys tietojohtamisesta. Vertailtavuuden näkökulmasta arviointiin liittyviä haasteita ovat arvioijien erilaiset lähtötasot sekä organisaatioiden erilaisuus.
Tietojohtamisen arviointimallia ja arviointiprosessia suositellaan kehitettäväksi tulosten perusteella. Väittämien tulisi olla konkreettisempia, selkeämpiä ja yksiselitteisempiä. Tietojohtamisen arviointimallissa tulisi käyttää ymmärrettävämpiä käsitteitä ja yhteen väittämään ei kannattaisi yhdistää useita arvioitavia asioita. Arvion sanallinen tarkentaminen tulisi mahdollistaa ja arviointiprosessin muodoksi kannattaisi valita ryhmäkeskustelu kyselyn sijaan. Tietojohtamisen arviointimallin tueksi tulisi valmistella arviointikriteerit sekä tukimateriaalia tietojohtamisen ymmärryksen parantamiseksi. Lisäksi arviointia tulisi olla tekemässä sellaiset henkilöt, joilla on riittävä ymmärrys tietojohtamisesta, jotta arvioinnista olisi mahdollista saada jatkossa luotettavaa ja hyödynnettävää tietoa kehittämistyön tueksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tietojohtamisen käsitteiden monitulkintaisuus ja vakiintumattomuus asettaa haasteen tietojohtamisen tilan arvioinnille. Ryhmäkeskustelu arvioinnin toteutustapana voi parantaa oppimista sekä yhteisymmärryksen rakentumista arvioijien keskuudessa. Yleisesti kypsyysmallin kehittämisen ja laadukkaan arvioinnin onnistumisen kannalta keskeistä on mallin sisällön ymmärrettävyys ja yksiselitteisyys, kypsyystasojen määrittely, arviointikriteerit, arviointia tukeva materiaali sekä mallin testaus ja validointi.
Tulosten perusteella hallinnonalan organisaatioissa ollaan kiinnostuneita tietojohtamisen kehittämisestä. Tietojohtamisen arviointimalli ja arviointiprosessi vaativat jatkokehittämistä, koska arvioinnin luotettavuus, vertailukelpoisuus sekä tiedon hyödynnettävyys ovat melko heikolla tasolla. Ryhmäkeskustelu osoittautui kyselyä toimivammaksi arviointimenetelmäksi sen mahdollistaessa yhteisymmärryksen ja uusien näkökulmien rakentumisen sekä arvioinnin perustelun. Arviointia vaikeuttavat väittämien ja käsitteiden monitulkintaisuus sekä henkilöstön puutteellinen ymmärrys tietojohtamisesta. Vertailtavuuden näkökulmasta arviointiin liittyviä haasteita ovat arvioijien erilaiset lähtötasot sekä organisaatioiden erilaisuus.
Tietojohtamisen arviointimallia ja arviointiprosessia suositellaan kehitettäväksi tulosten perusteella. Väittämien tulisi olla konkreettisempia, selkeämpiä ja yksiselitteisempiä. Tietojohtamisen arviointimallissa tulisi käyttää ymmärrettävämpiä käsitteitä ja yhteen väittämään ei kannattaisi yhdistää useita arvioitavia asioita. Arvion sanallinen tarkentaminen tulisi mahdollistaa ja arviointiprosessin muodoksi kannattaisi valita ryhmäkeskustelu kyselyn sijaan. Tietojohtamisen arviointimallin tueksi tulisi valmistella arviointikriteerit sekä tukimateriaalia tietojohtamisen ymmärryksen parantamiseksi. Lisäksi arviointia tulisi olla tekemässä sellaiset henkilöt, joilla on riittävä ymmärrys tietojohtamisesta, jotta arvioinnista olisi mahdollista saada jatkossa luotettavaa ja hyödynnettävää tietoa kehittämistyön tueksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tietojohtamisen käsitteiden monitulkintaisuus ja vakiintumattomuus asettaa haasteen tietojohtamisen tilan arvioinnille. Ryhmäkeskustelu arvioinnin toteutustapana voi parantaa oppimista sekä yhteisymmärryksen rakentumista arvioijien keskuudessa. Yleisesti kypsyysmallin kehittämisen ja laadukkaan arvioinnin onnistumisen kannalta keskeistä on mallin sisällön ymmärrettävyys ja yksiselitteisyys, kypsyystasojen määrittely, arviointikriteerit, arviointia tukeva materiaali sekä mallin testaus ja validointi.