Energiayhteisöiden liiketoimintamallit ja niiden muodostumisen edellytykset

Abstract

Energiasektori on alati muutoksen keskellä. Päästötavoitteet, energian epävakaa hinta sekä kasvava energian tarve ovat nostaneet energiayhteisöt merkittävään asemaan tulevaisuuden energiakentässä. Tässä tutkielmassa selvitetään mitä energiayhteisöllä tarkoitetaan. Työn tavoite on tunnistaa energiayhteisön liiketoimintamallit, ja mitkä ovat niiden muodostumisen edellytykset. Työ on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena kirjallisuustutkielmana ja lähdemateriaalina on käytetty sekä suomalaista että eurooppalaista kirjallisuutta.

Tutkielmassa todetaan, että EU -direktiivit ja valtioneuvoston asetus määrittelevät energiayhteisöt uusiutuvan energian käyttöä edistävinä toimenpiteinä. Tieteellisessä kirjallisuudessa yhdyttiin usein direktiivien määritelmään, mutta myös eroavaisuuksia ilmeni. Kirjallisuuden perusteellä yhteistä määritelmälle on, että energiayhteisön muodostavat oikeushenkilöt eli yritykset, kunnat tai yksityishenkilöt. Tämä ryhmä tavoittelee omia intressejään usein esimerkiksi tuottamalla energiaa omaan käyttöön tai myyntiin. Toiminta voi perustua myös energian varastointiin, energian ostamiseen tai sen tuotannon investointiin.

Liiketoimintamalleiksi tunnistettiin kaksi toteutusta, kun kunnan perustamat energiayhteisöt jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Kirjallisuudesta tunnistettiin energian omaan kulutukseen perustuvat energiayhteisöt. Niiden tavoitteena on saavuttaa taloudellista etua säästöistä, jotka muodostuvat omasta tuotannosta suhteessa ostettuun energiaan. Keskeistä tälle huomattiin olevan siirto- ja veromaksuihin kohdistuvat säästöt. Lisäksi yhteisö saavuttaa sosiaalista etua investoimalla uusiutuvaan energiaan. Tämän lisäksi tunnistettiin kolmannen osapuolen energiayhteisöt. Niiden toiminta perustuu myyntituottoihin ja ostajan saavuttamiin säästöihin. Näitä saadaan esimerkiksi yksittäisille kuluttajille tarjotun energian tai energiaan liittyvien palveluiden myynnistä. Tässä mallissa itse yhteisön muodostuu sidosryhmien välisten pitkäaikaisten sopimusten ja usein maantieteellisesti paikallisen toiminnan myötä.

Energiayhteisön muodostumiselle keskeiseksi todettiin taloudellinen etu. Ne tekniset ratkaisut, jotka empiiriset- ja laskennalliset tutkimukset osoittivat kannattaviksi, esiintyivät kirjallisuudessa usein energiayhteisön perustana. Näitä olivat PV eli aurinkokennovoimala sekä maalämpöpumput. Todettiin myös, että teknisten järjestelmien saatavuudella oli energiayhteisön muodostumiselle kriittistä. Lisäksi todettiin, että energiayhteisön muodostaminen voi olla seurausta myös uudisrakennuksen paremman energialuokan tavoittelusta.