The Discourses of Mental Health in Online Language : A Critical Corpus-Based Study on the British Tabloid Media

Abstract

Mielenterveys on keskeinen osa jokapäiväistä elämäämme, ja media käsittelee aihetta usein. Media voi myös ylläpitää negatiivisia uskomuksia mielenterveydestä. Mielenterveyteen liittyviä yleisiä merkityksiä luodaan kielenkäytön kautta, mikä tapahtuu sosiaalisessa kontekstissa. Tämä prosessi on siis tärkeä, kun ympäröivää maailmaa tulkitaan ja siihen vaikutetaan. Tämä tutkielma tarkastelee mielenterveysdiskursseja iltapäivälehtien artikkelien teksteissä ja kommenttikentissä vuodelta 2024. Tutkielman aineisto koostui kahden brittilehden (the Daily Mail ja the Daily Mirror) netissä julkaistuista artikkeleista, joita oli yhteensä 197 kappaletta, ja pienestä kokoelmasta lukijoiden kommentteja. Analyysissä käytettiin kriittistä diskurssianalyysiä ja korpuslingvistiikan työvälineitä.

Korpusanalyysissä havainnoitiin sanoja, jotka toistuivat usein (frekvenssi) iltapäivälehtien artikkeleissa sekä tarkasteltiin sanan mielenterveys vahvoja kollokaatteja, minkä tarkoituksena oli havaita toistuvia merkityksiä. Korpusanalyysin tuloksena löytyi neljä todennäköistä päädiskurssia. Niitä ovat mielenterveyden ongelmilla on negatiivisia vaikutuksia, mielenterveydestä neuvotellaan, mielenterveyden ongelmien kanssa voi pärjätä, ja mielenterveys tarvitsee tukea. Nämä diskurssit eivät esiintyneet lehtijutuissa erillään, vaan ne toimivat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Lehtien kommentoijat hyödynsivät vastaavia diskursseja ja myös haastoivat tekstien näkökulmia. Sosiaalisen kontekstin pohdinnalla pyrittiin selittämään diskurssien esiintymistä lehdissä.

Havaitut diskurssit luovat moninaisia merkityksiä mielenterveydestä, mutta niiden esiintyvyys aineistossa vaihtelee. Yleisesti ottaen merkitykset ovat hyvinvoinnin sijaan yhteydessä mielenterveyden ongelmiin, ja mielenterveys mielletään negatiiviseksi asiaksi. Siksi tällä tutkielmalla halutaan kiinnittää huomiota kielellisiin valintoihin ja mielenterveyden tasapuoliseen käsittelemiseen lehtien kirjoituksissa. Tutkielman tulokset lisäävät ymmärrystä mielenterveyden merkityksistä, joita netin kielenkäytössä esiintyy. Netissä tavoitetaan paljon ihmisiä ja nettiympäristö mahdollistaa myös viestintätapojen nopeat muutokset, minkä vuoksi mielenterveyden diskursseista tarvitaan lisää tutkimusta.

Mental health functions as the basis of everyday life and is a certain area of interest in the media. The media can also maintain negative beliefs about mental health. Common meanings of mental health are produced in a social context through language use. This process is thus important in understanding and shaping the world around us. This thesis examines the discourses of mental health in tabloid texts and comments published in 2024. The online editions (197 articles) of two British papers, the Daily Mail and the Daily Mirror, and a small sample of reader comments were analysed using critical discourse analysis and tools of corpus linguistics.

The most frequent lexical words in the tabloid articles were observed, and the strongest collocates of the phrase mental health were examined to detect patterns of use. Based on the analysis of frequency and collocation, four main discourses of mental health could arguably be identified. These are mental illness has negative effects, mental health is negotiated, mental illness can be managed, and mental health needs support. The discourses did not occur separately but interacted with each other in the tabloid articles. Similar discourses were used by the commenters, who could also challenge the texts. A discussion of the social context aimed to explain the occurrence of these discourses in the tabloids.

The discourses of mental health in the data create several meanings but vary in frequency. Mostly these meanings concern mental illness, not well-being, and produce negative associations of mental health. Consequently, this thesis encourages conscious language choices as well as argues for a balanced representation of mental health in reporting. The findings of this thesis add to the understanding of mental health as to its current meanings in online language. To keep up with online spaces, which reach wide audiences and enable rapid changes to the forms of communication, further investigations on the discourses of mental health are needed.