Koodinvaihto englannin ja suomen välillä kolmen nuoren arkikeskustelussa

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen englannin ja suomen välillä tapahtuvaa koodinvaihtoa. Aineistona toimii tunnin mittainen arkikeskustelu kolmen nuoren aikuisen välillä, missä vaihdoksia pääkielen suomen ja vieraskielisen aineksen, englannin, välillä on useita. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisissa käyttöyhteyksissä näitä koodinvaihdoksia tapahtuu ja millaisia kielellisiä funktioita ne keskustelussa saavat. Näihin tutkimuskysymyksiin etsin vastauksia aineistosta keskusteluanalyyttista menetelmää hyödyntäen.

Aiemmista keskusteluanalyyttisista, koodinvaihtoa käsittelevistä tutkimuksista poiketen tämän tutkielman aineiston keskustelijoilla ei ole erityistä taustaa, kuten kaksikielisyyttä perheessä tai keskustelun kannalta olennaista kontekstia, englannin kielen käyttöön. Kielten vaihtelu suomen ja englannin välillä on aineiston tilanteessa johdettavissa kansainväliseen, laajasti ilmenevään ilmiöön, eli englannin vaikutuksiin muuhun kielenkäyttöön. Kyseistä ilmiötä on tutkittu monipuolisesti suomenkielisessä tutkimuksessa, mutta koodinvaihtojen tutkiminen arkikeskusteluissa keskusteluanalyyttisestä näkökulmasta on vähäistä.

Koodinvaihdon tutkimus on monialaista ja käsitteen määrittelykin täten monitulkintaista. Tässä tutkimuksessa keskityn kuitenkin keskusteluanalyyttiseen määritelmään, jonka mukaan koodinvaihto on kahden tai useamman kielen vaihtelua keskustelussa. Koodinvaihdon mahdollisia käyttöyhteyksiä keskustelussa on määritelty myös aiemmassa tutkimuksessa, ja niiden antamia määritelmiä käytän avukseni tämän tutkielman aineistossa esiintyvien käyttöyhteyksien määrittämisessä.

Koodinvaihdon käyttötilanteet ovat aineistossa yhtenäisiä aiemman tutkimuksen esittämien käyttöyhteyksien kanssa. Tarkemmin koodinvaihtoa esiintyi sanoman painottamisen tai kielellä leikittelyn, aiheenvaihdoksen ja referoinnin yhteydessä sekä, kun käännöstä käytettävälle sanalle ei löydy ja automaattisena koodinvaihtona. Koodinvaihdon funktioiksi tarkentuivat referointi, omien kokemusten kuvaus, keskustelun eteenpäin ohjaaminen ja kontekstualisointi.

Koska kyseessä on kandidaatintutkielma ja aineisto on pienikokoinen, ovat tutkielman tuloksista tehtävät johtopäätökset suuntaa antavia, mutta ne viittaavat siihen, että suomi-englanti-koodinvaihdot tapahtuvat samankaltaisissa käyttöyhteyksissä kuin aiemmassa tutkimuksessa on havaittu. Lisäksi koodinvaihtoa on mahdollista käyttää omia kokemuksia oikealla sävyllä kuvaamaan, tai niillä voi ohjata keskustelua tai sen luonnetta haluttuun suuntaan.