Puheterapeuttien näkemyksiä autismikirjon häiriöön liittyvien haasteiden kuntoutuksesta: Mikä on tärkeää ja mitä pitäisi tehdä toisin?
Kyösti, Taija (2024)
Kyösti, Taija
2024
Logopedian maisteriohjelma - Master's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024111810252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024111810252
Tiivistelmä
Autismikirjon häiriö on yksilön kehitykseen vaikuttava neurobiologinen häiriö. Autismikirjon häiriö voi vaikuttaa puheen ja kielen kehityksen eri osa-alueisiin, minkä vuoksi puheterapia on yleinen autismikirjon häiriöön liittyvien haasteiden kuntoutuksessa käytetty kuntoutusmuoto. Eri kuntoutusten vaikuttavuutta autismikirjon häiriöön liittyvien haasteiden kuntoutuksessa on tutkittu paljon, mutta tutkimusten näytönaste vaihtelee. Kuntoutuksessa on tärkeää toimia asiakaslähtöisyyden ja näyttöön perustuvan kuntoutuksen periaatteiden mukaisesti. Myös asiakkaan lähi-ihmisten kanssa toimiminen on keskeisessä roolissa autismikirjolla olevien asiakkaiden kanssa työskenneltäessä.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kartoittaa puheterapeuttien näkemyksiä autismikirjon häiriöön liittyvien haasteiden kuntoutuksesta. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita siitä, millaisia asioita puheterapeutit pitävät erityisen tärkeinä ottaa huomioon sekä siitä, millaisia asioita puheterapeutit muuttaisivat kuntoutukseen liittyen. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä neljästä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi puheterapeuttia. Tutkimuksen aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulokset raportoitiin eroteltuna jompaankumpaan tutkimuskysymykseen. Kuntoutuksessa huomioitavat tärkeät asiat jakautuivat yhteensä viiteen yläluokkaan, jotka olivat tavoitteet ja menetelmät, terapiatilanne, ympäristö, terapeutti ja asenteet. Näiden yläluokkien määrällinen jakautuminen aineistossa oli melko tasaista. Mahdolliset muutostarpeet jakautuivat yhteensä seitsemään yläluokkaan, jotka ovat kuntoutuskäytännöt, arviointi, kuntoutusjärjestelmä, terapeutti, osaamisen keskittäminen, asenteet ja ongelmat puheterapian ulkopuolella. Näiden yläluokkien määrällinen jakautuminen oli selvästi epätasaisempaa ja pelkästään kuntoutuskäytäntöjä käsittelevät tulokset muodostivat lähes puolet tämän tutkimuskysymyksen aineistosta. Tulokset viittaavat siihen, että sekä tärkeät kuntoutuksessa huomioitavat asiat että mahdolliset muutostarpeet koostuvat useista eri tekijöistä, jotka huomioimalla voidaan vaikuttaa myönteisesti kuntoutuksen onnistumiseen ja mielekkyyteen.
Tutkimuksen tulosten avulla voidaan tuoda puheterapeuttien keskuudessa elävää hiljaista tietoa näkyväksi ja herättää keskustelua nykyisistä kuntoutukseen liittyvistä käytännöistä. Tämän työn tulosten selkeä yhteys puheterapeutin kliiniseen työhön voi olla hyödyksi erityisesti logopedian opiskelijoille ja vastavalmistuneille puheterapeuteille.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kartoittaa puheterapeuttien näkemyksiä autismikirjon häiriöön liittyvien haasteiden kuntoutuksesta. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita siitä, millaisia asioita puheterapeutit pitävät erityisen tärkeinä ottaa huomioon sekä siitä, millaisia asioita puheterapeutit muuttaisivat kuntoutukseen liittyen. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä neljästä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi puheterapeuttia. Tutkimuksen aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulokset raportoitiin eroteltuna jompaankumpaan tutkimuskysymykseen. Kuntoutuksessa huomioitavat tärkeät asiat jakautuivat yhteensä viiteen yläluokkaan, jotka olivat tavoitteet ja menetelmät, terapiatilanne, ympäristö, terapeutti ja asenteet. Näiden yläluokkien määrällinen jakautuminen aineistossa oli melko tasaista. Mahdolliset muutostarpeet jakautuivat yhteensä seitsemään yläluokkaan, jotka ovat kuntoutuskäytännöt, arviointi, kuntoutusjärjestelmä, terapeutti, osaamisen keskittäminen, asenteet ja ongelmat puheterapian ulkopuolella. Näiden yläluokkien määrällinen jakautuminen oli selvästi epätasaisempaa ja pelkästään kuntoutuskäytäntöjä käsittelevät tulokset muodostivat lähes puolet tämän tutkimuskysymyksen aineistosta. Tulokset viittaavat siihen, että sekä tärkeät kuntoutuksessa huomioitavat asiat että mahdolliset muutostarpeet koostuvat useista eri tekijöistä, jotka huomioimalla voidaan vaikuttaa myönteisesti kuntoutuksen onnistumiseen ja mielekkyyteen.
Tutkimuksen tulosten avulla voidaan tuoda puheterapeuttien keskuudessa elävää hiljaista tietoa näkyväksi ja herättää keskustelua nykyisistä kuntoutukseen liittyvistä käytännöistä. Tämän työn tulosten selkeä yhteys puheterapeutin kliiniseen työhön voi olla hyödyksi erityisesti logopedian opiskelijoille ja vastavalmistuneille puheterapeuteille.